Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Uusitahdon (Saarela)  + (Saarelan lohkotilan pelto, käytetty silloin, kun vielä kuulunut Ollilan kantataloon.)
• Isoriihi  + (Saaren kartanolla on ollut Isoriihi ja Pikkuriihi. ''se tapattu silloŋ‿ɢo mnǟ rupèsi rīhel käümä.'')
• Kotaladonmakasiini  + (Saaren kartanolle kuulunut makasiini Tammimäen eteläpuolella.)
• Hevonkavio (pelto)  + (Saaren kartanolle kuulunut pelto Pietimäen … Saaren kartanolle kuulunut pelto Pietimäen ja Mynäjoen välissä. Pellon reunassa on ollut hevòŋkapì₍olatò, jonka rinnakkaisnimenä on ollut hevòŋkapì₍omakàsīni) (1: 8G 4). "hevòŋkapì₍omakàsīni ol semmoneŋ kauhi₍aŋ korkki₍a makàsīni." (AL 1910) Sitä Pietimäen rinnettä, jossa lato sijaitsi, kutsuttiin nimellä hevòŋkavì₍omäkì (vanh. he₍òŋkavì₍omäkì. "he₍òŋkavì₍omä₍èks sitä sanòtti silloŋ ko mǟ olè nuari ollu. nyt sitä ei enä sanòta semmoseks". (EG 1910)"he₍òŋkavì₍omä₍èks sitä sanòtti silloŋ ko mǟ olè nuari ollu. nyt sitä ei enä sanòta semmoseks". (EG 1910))
• Isoniittu (Saari)  + (Saaren kartanolle kuulunut pelto kylän eteläosassa, Meripään rajalla. ''Isònīttu ol vīmeneŋ kappale enne merìpǟ rajà.'' (OL 1918). Vieressä Pikkuniittu.)
• Haaron makasiini  + (Saaren kartanon entisellä Haaromaan vuoroviljelyslohkolla ollut makasiini. Isojaon kartta 1889-90: Haaron makasiini.)
• Muurimäki  + (Saaren kartanon eteläpuolella oleva mäki, jonka rinnakkaisnimiä ovat Myllymäki ja Pikku Riihenmäki. Muurimäen edustalla oleva pelto on ''mūrimä₍erinta''.)
• Kreivilähde  + (Saaren kartanon kaivo. ''ja ku tǟl ol kreivilähreki. sē ol sīm pükniŋki alàpualel sen vanha saunan tükö̀.'' (EG 1903))
• Knikkilä  + (Saaren kartanon keittiörakennuksessa oleva huone, jossa asu kartanon keittäjä eli köksä (murt.).)
• Kellomakasiini  + (Saaren kartanon lähellä, Saarenmäessä ollut makasiini, jossa on ollut ruokakello.)
• Atpappa  + (Saaren kartanon pehtoori 1900-luvun alussa. Atpappan oikea nimi ei enää ollut kyläläisten muistissa. ''atpappa asùs siäl lakèrsalìrivìs'' (EG 1910).)
• Lahdenperä (pelto)  + (Saaren kartanon pelto Naissaaresta vähän lounaaseen.)
• Fältti  + (Fältti tarkoittaa käännettyä eli fältättyä maata. Mietoisissa on auran murteellinen nimitys fältti.)
• Pirtinfältti  + (Saaren kartanon pelto Vääränkoijunmäen ja Lahden välissä. Ollut 1900-luvun alussa kartanon juurikasmaana, nykyisin viljapeltona. ''Fältti oŋ küntöaura.'' (AL 1910).)
• Kreivinpuu  + (Saaren kartanon puutarhassa ollut omenapuu.)
• Lakersalinripi  + (Saaren kartanon talousrakennus, joka sijaitsi Tallimäen luona. Rakennuksessa on Lakersali.)
• Saarenmäki  + (Saaren kartanon ympärillä oleva mäki.)
• Kakoahde  + (Saaren kartanoon kuulunut pelto kylän itäosassa. ''eik se kakò₍ahre siält alkannus sit siält loukosen tükkö?'' (AL 1910))
• Fiskarinketo  + (Tasainen niitty.)
• Kukusini  + (Saaren kartanosta lohkottu siirtolaistila. Nimi tilan omistajan sukunimen mukaan. Virallinen tilannimi Uusi-Nissilä.)
• Sillankari  + (Saarenaukon niemeke, josta enemmän käytetään nimeä Silakkakari, joka kyläläisten mukaan on uudempi kuin Sillankari. ''nǖperiki ain sanòs sillaŋkarì'' (EG 1910).)
• Satulamaakarintorppa  + (Saarenaukon rannalla sijaitseva pieni torppa, jonka nykyinen nimi on Vesala. Paikan nimi on ''Satulmaakarintorppa'' myös vanhoissa isonjaon asiakirjoissa (TMKA). Tämä nimi ei kuitenkaan enää ole käytössä.)
• Uusiniittu (Saari)  + (Saarenkartanon pelto Naissaaren länsipuolella. ''sē ol ihà luannonīttu sillo amìnoffi₍e aikan.'' (AL 1910). Pellon keskellä on Uusiniitunlato.)
• Uitonmaa  + (Saarenkartanon pelto Naissaaresta vähän itään päin. / Uitonlohkon rinnakkaisnimi.)
• Ripiladonmaa  + (Saarenkartanon pelto, jossa on myös ''ripìmakàsīni'', suuri rehusuoja. Rinnakkaisnimi Ripilohko.)

• Pyheniittu (Saari)  + (Saarenkartanon pelto.)

• Tallimäki (Saari)  + (Saarenkartanon takana oleva mäki, jossa on ollut talli.)
• Pränhuusi  + (Saarenkartanon talousrakennus. ''se‿ol semmone vanha meijerirakennus ... mut siäl sit teurastuksi tehti ni sitä̀ sanòttim pränhūsiks sit.'' (EG 1910))
• Matikainen  + (Saarenkartanosta lohkottu siirtolaistila. Nimi tilanomistajan sukunimen mukaan. Virallinen tilannimi Ojaranta.)
• Potinkara (Saari)  + (Saarenkartanosta lohkottu siirtolaistila, jonka nimi tulee tilanomistajan sukunimestä. Virallinen tilannimi Peltola.)
• Ruskari (ranta)  + (Saarenkylän yhteishiekkaranta Saarenaukon rannalla. Ympärillä Ruskarinmetsä.)
• Varsoja (Jutila)  + (Saarenlahdenojaan laskeva pienempi oja.)
• Pirtinhaka  + (Saarenmäen ja Lahden välissä oleva peltokaistale, joka on ennen ollut laidunmaana, mutta nykyisin viljelty.)
• Impilö  + (Saari Mynäjoessa Pellilän Isontalon kohdalla.)
• Sikkaluoto (saari)  + (Saari. Pyhärannan tiluskartassa vuodelta 1 … Saari. Pyhärannan tiluskartassa vuodelta 1694: ? Sickaluoto. Nimen kirjakieliseksi asuksi ehdotetaan Siikaluotoa. Sikaan sitä sen sijaan ei tunnu yhdistettävän, vaikka eteläpuolella on kapean, matalan salmen erottamana pienempi Porsas-niminen saari. Pitäjänkartassa (v. 1947) sekä topografisessa kartassa (1955) virheellisesti Sikasaari. Asukkaat ovat ristineet saarensa ja talonsa uudelleen Kaunissaareksi (!).a ja talonsa uudelleen Kaunissaareksi (!).)
• Keskiosa (Munnuinen)  + (Saarikon itäpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Kivelä (Vehmalainen)  + (Saarisen eli Kylänpään Simon virallinen nimi. Ei käytössä.)
• Saarenaukko  + (Lahti, nimi itärannalla oleva Saaren kartanon mukaan. Osoittautui vaikeaksi selvittää, onko nimi aivan Mynälahden synonyymi; luultavasti se tarkoittaa vain Mynälahden pohjoisosaa.)
• Kotaladonoja  + (Saarisen kylän pohjoisosasta alkava oja, joka laskee Mynäjokeen.)
• Munaniittu  + (Entinen Saaren kartanoon kuulunut niitty kylän itälaidalla. Niityllä oli ehkä linnunpesiä. (MH 1918))
• Pikkukuokkamaa (Kaukurla)  + (Saarisen lohkotilan pelto, Taka-alhon jatko.)
• Pitkäpelto (Kaukurla)  + (Saarisen lohkotilan pelto, joka on pitkänmallinen.)
• Rentlä (Kaukurla)  + (Saarisen lohkotilan pelto, on Pitkänpellon itäpuolella. Vertaa Lassilan Rentlä.)
• Mäntylä (lohkotila)  + (Saarisen lohkotilan virallinen nimi, ei käytössä.)
• Saarennokansaari  + (Saartennokan itäpuolella oleva yksinäinen suosaari.)
• Lahomaa (Haapainen)  + (Sadonkedon länsipuolella sijaitseva pieni suopohjainen pelto.)
• Kuokkamaa (Haapainen)  + (Sadonkedon pohjoisin osa, joka on raivattu pelloksi verraten myöhään.)
• Silkasnummi  + (Sairisten ja Mietoisten rajan läheisyydessä oleva metsäalue. Paikalla on ollut silkava puusto: siitä nimitys. Alueella myös Silkasnummenmäki.)
• Sairinen  + (Sairisten kylä mainitaan jo v. 1540. Jo si … Sairisten kylä mainitaan jo v. 1540. Jo silloin se on ollut kahden talon kylä. Näin myös v. 1654. 1700 kylässä mainitaan olleen vain yksi talo (Perälä: ''Mynämäki 1260-1960''). 1800-luvulla päättyneiden jakojen jälkeen kylässä oli jälleen kaksi kantataloa: Hannula ja Mäkilä. Sittemmin 1900-luvulla molemmat talot on jaettu tasasuuruisiksi lohkoiksi perillisten kesken. Tilat ovat yhtenäisempiä kuin Laajoella. Sarkajakomaisuus ei ole niin selvä. Tilojen lohkominen pienemmiksi on mahdollistanut melko suuren alueellisen yhtenäisyyden uusien tilojen maiden suhteen. Tosin täälläkin on erillisalueita, myös Mynämäen alueen sisäpuolella. Sairinen on pieni eristynyt alue. Sen halki ei kulje vilkasliikenteistä tietä. Siksi ei turistikaan tänne eksy. Palveluja ei ole minkäänlaisia. Yksinomaan maanviljelyskylä: mitään muuta toimintaa ei ole. Kylän nimen alkuperästä ei ollut tietoa. Asukkaat ''sairistelaise / sairistlaise : sairist(e)laissi''.laise / sairistlaise : sairist(e)laissi''.)
• Hevoskulju (Salavainen)  + (Salavaisten kosken alapuolella Laajoessa oleva syvempi suvantopaikka, jossa on uitettu hevosia. Myöh. (1950-luvulla) ollut lasten uimapaikkana, nimi jäänyt käytöstä silloin, kun koskea on laskettu ja uimapaikka hävinnyt vuosiksi.)
• Luhdantie (Luhta)  + (Salavaisten kylästä Mynämäen Luhdalle ja e … Salavaisten kylästä Mynämäen Luhdalle ja edelleen ''pikàtiäl'' vievä tie; oikotie Salavaisista Mynämelle ja Laitilaan. Tehty 1960-luvulla. Aikaisemmin tien pohjaa Salavaisissa Talolan peltotie: irvileuat sanovat tiehankkeen ajajan mukaan ''käiväräise(₍alpertin)peltotiä''.äiväräise(₍alpertin)peltotiä''.)