Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Jääskeläinen (Rajala)  + (Siirtolaistila, jonka nimi tulee omistajan sukunimen mukaan. Nimeä käytetään kahdesta tilasta, jotka sijaitsevat lähekkäin kylän eteläosassa ja jotka ovat Jääskeläisen veljesten omistuksessa. Tilojen viralliset nimet ovat Rajala ja Uusipelto.)
• Kapusenpaikka  + (Siirtolaistila, jonka nimi tulee tilan nykyisen omistajan sukunimestä. Tilan virallinen nimi on Koivula. Jonkun verran puhutaan myös Kesäläisenpaikasta.)
• Muuperi  + (Siirtolaistila, jonka nimi tulee tilanomistajien sukunimestä. Virallinen nimi Onnela)
• Vuohiluoto (Kaskinen)  + (Siirtolaistila, jota myös nimitetään Vuosluodoksi. Kartassa olevaa nimeä Vuoriluoto paikkakunalla ei tunnettu. Vuohiluodon siirtolaistila sijaitsee Hatjalahden vieressä.)
• Heinonen (Saari)  + (Siirtolaistila. Nimi omistajan sukunimen mukaan. Virallinen nimi Metsäranta. Tilasto on joskus myös käytetty nimitystä Tammi.)
• Pohjalainen (Saari)  + (Siirtolaistila. Nimi tilanomistajan sukunimen mukaan. Virallinen tilannimi Tasanko.)
• Nissi  + (Siirtolaistila. Nimi tulee omistajan sukunimestä. Tilan virallinen nimi on Haaronmaa.)
• Hatjalahti  + (Siirtolaistila. Omistajat ovat kotoisin Ku … Siirtolaistila. Omistajat ovat kotoisin Kuolemanjärven pitäjästä Hatjalahden kylästä. Tultuaan 1940-luvulla Mietoisiin he antoivat Kaskisten kartanosta lohkotulle tilalleen nimen em. kylän mukaan. Nimi on virallinen, mutta se on kuitenkin yleisesti käytössä. Tavallisin käytäntö on, että siirtolaistiloista käytetään omistajan sukunimen mukaista nimeä eikä niinkään tilan virallista nimeä.imeä eikä niinkään tilan virallista nimeä.)
• Pietinmäki (tila)  + (Siirtolaistilan virallinen nimi, joka ei ole käytössä, Vrt. Hartikainen.)
• Mäkelä (Saari)  + (Siirtolaistilan virallinen nimi, joka ei ole kansanomaisessa käytössä. Vrt. Eino Nissi.)
• Uuttula  + (Siirtolaistilan virallinen nimi, joka ei ole kansanomaisessa käytössä. Rinnakkaisnimi Uuttu.)
• Inonniemi  + (Siirtolaistilan virallinen nimi, joka ei ole käytössä. Tilan omistaja on kotoisin Uudenkirkon pitäjästä, Inonniemen kylästä, jonka mukaan tilalle on annettu nimi. Vrt. Uuttu.)
• Keskitalo (Saari)  + (Siirtolaistilan virallinen nimi, jota ei käytetä, Vrt. Hietanen.)
• Metsäranta (Saari)  + (Siirtolaistilan virallinen nimi, jota ei käytetä. Ks. Heinonen ja Tammi.)
• Ojaranta  + (Siirtolaistilan virallinen nimi, jota ei käytetä. Vrt. Matikainen.)
• Onnela (Saari)  + (Siirtolaistilan virallinen nimi, jota ei käytetä. Vrt. Muuperi.)
• Kangasmäki  + (Siirtolaistilan virallinen nimi, jota ei käytetä. Vrt. Nurminen.)
• Paskavaho  + (Siirtolohkare, josta puhuttaessa usein leikillisesti sanotaan: ''ja koŋ ɢirkoŋ ɢel soi ni se hǟly''. Tarkoituksena on hämätä kuulija uskomaan, että kivi heiluu.)
• Isoniitty (Aarlahti)  + (Siirtotila (Isoniitty) Isoniitun pellon laidassa. Rek.-nimi ei ole kansanomaisessa käytössä (tunnetaan omistajan nimellä Lemmetti).)
• Ristenperä (tila)  + (Siirtotila Ristenperän pellon alueella. Melko hyvin tiedossa oleva nimi; yleensä kuitenkin käytetään omistajan sukunimeä Hiltunen.)
• Kapuinen  + (Siirtotila, joka vuoden 1905 maakirjan mukaan ostettu perintötilaksi v. 1754. Asukkaat ''kapùse'' (myös sukunimenä).)
• Kanniittu (Soukon tila)  + (Siirtotila; rekisterinimi asussa Kanniitty, ei kansanomaisessa käytössä.)
• Maijankallio (tila)  + (Siirtotilan Maijankallion pohjoispuolella. Rekisterinimi Maijakallio.)
• Tammiska  + (Siirtoväkeä varten Pietilästä erotettu talo Kallavuoren kupeessa. Saanut nimensä talon entisen asukaan Tammisen mukaan. ''jū tammiskas asus tamminem mut sīn‿ol jo‿ūs väkì / tammiskast silti puhutà'' (AA 1921))
• Mäki-Lassila  + (Lohkotila, erotettu Lassilan kantatalosta v. 1912. Rakennukset tehty Huntin mäelle, joskus aluksi sanottu Huntin Lassila. Nimi ei käytössä: talon omistajat vaihdelleet.)

• Kääppä (Haijainen)  + (Sijaitsee joenrannassa tilan eteläpäässä.)

• Metsäntausta  + (Sijaitsee mahdollisesti kylän pohjoisosassa mainitu signumin mukaisessa kohdassa.)
• Lehtemäki (Kaukurla)  + (Sijaitsee talosta koilliseen päin. Pellon päässä kasvaa lehtimetsää.)
• Lähteenloukas  + (Sijaitsee tilan etelälaidalla. Pelto on aiemmin kuulunut Kaukurlan kylän Triittulan tilaan. Heikkilät käyttävät pellosta nimeä Paavonpelto.)
• Haanperänloukas  + (Sijaitsee tilan koilliskulmassa. Pellon nimi tulee lähellä sijaitsevan Haanperän talon mukaan. Vanha nimi Saarisenloukas. Ks. loukas apell.)
• Matokankareenpelto  + (Sijaitsee tilan länsipäässä Pyheen kylän rajalla. Pellossa oli käärmeitä. Samaa lohkoa ovat myös Savipelto ja Pyheenrajapelto. / Pelto. Mäkeä, jossa on ollut käärmeitä. Matokankare-nimeä ei ole käytetty yksinään. Ks. Saliladonpelto.)
• Vähä-Halo (pelto)  + (Sijaitsee tilan pohjoisreunassa. Pelto on kuulunut aiemmin Valaskallion Vähä-Halon (eli Vähätalon) tilaan.)
• Ainiittu (talo)  + (Sijaitsevat metsän laidalla Kaukurlan kylän lounaiseunalla. ''ai'' saattaa olla lyhennys jonkun ihmisen nimestä (R.S. 1927). Arveltiin myös, että paikka on ''ain nīttun ollu'' (O.L. 1924).)
• Ainiittu (niitty)  + (Sijaitsevat metsän laidalla Kaukurlan kylä … Sijaitsevat metsän laidalla Kaukurlan kylän lounaiseunalla. Ainiitusta Kustavintielle vie ''ainiituntiä'' (20/36 6). Haraisten ja Ainiitun väliin jäävä metsä on ''ainiituŋkappale'' (20/36 7). ''ai'' saatttaa olla lyhennys jonkun ihmisen nimestä (R.S. 1927). Arveltiin myös, että paikka on ''ain niittun ollu'' (O.L. 1924).aikka on ''ain niittun ollu'' (O.L. 1924).)
• Heikintahdon (Mustila)  + (Sika-alhon eteläpuolella sijaitseva hyvin pieni umpipelto.)
• Talvitie (Salavainen)  + (Sikaperkkoukuran kautta kulkeva talvitie, joka vie Ahtma-alhosta pienelle niitylle.)
• Silmlammikko  + (Sikasuon koillispuolella sijainnut pieni suo, jonka keskellä on ollut pieni lammikko. Nyttemmin suo ja lammikko ovat kuivuneet.)
• Sikkaluodonrauma  + (Sikkaluodon ja mantereen välinen salmi.)
• Aikkari  + (Sikkaluodon pohjoispää, joka on ennen ollu … Sikkaluodon pohjoispää, joka on ennen ollut eri saarena (ks. Rittaripä). Nimi johtunee kauppiaiden vilja-aitoista, joita siinä muistetaan aikoinaan olleen (siis <*aitkari <*aittakari). Sen mantereen puoleinen, kallioinen kärki: ''aikkarimBää'' (karin nimi tuntuu säilyneen tämän varassa, sillä erillisenä saarena ei Aikkari ole enää nykyisen vanhimmankaan polven muistin mukaan ollut).isen vanhimmankaan polven muistin mukaan ollut).)
• Koiluoto (torppa)  + (Silakkakari, Koiluoto ja Ruskari ovat mere … Silakkakari, Koiluoto ja Ruskari ovat meren rannalla. Muistitiedon mukaan ovat Saaren säpi ja sen jatkona oleva Uusiniitty olleet joskus ns. Saaren lahden pohjaa. Lahdenperän torppa on ollut lahden perukassa. Silakkakari ja Koiluoto ovat vieläkin veden ollessa korkeimmillaan meren ympäröimiä. Koiluodon torppa on arvattavasti saanut nimensä aikaisemmin luotona olleen Koiluodon mäen mukaan. Koiluoto ei ole torpan nimenä enää käytössä. Vapaussodan jälkeen torppien itsenäistyessä torppa sai uuden sepitetyn nimen Peltola. Peltola on myös omistajan sukunimi. Koiluodon mäessä on useita torppia. Eräs vanha paikkakuntalainen käytti torppien asukkaista nimeä ''koiluaromäkipǟläise''. Mietoisten kirkontilit: 1777 Koiluoto; Mietoisten kirkonkirjat: 1771-82 Koiluoto Tårp, 1888-97 Koiluoto (myöhemmissä kirkonkirjoissa ei nimi enää esiinny); jäljennös kartoista 1779-1800: Koiluoto (ilmeisesti mäen nimi).779-1800: Koiluoto (ilmeisesti mäen nimi).)
• Silakkakarinmetsä  + (Silakkakarin lähellä oleva metsä.)
• Silakkakarinranta  + (Silakkakarin ranta.)
• Silakkakarinlaidun  + (Silakkakarissa oleva Saaren kartanon pelto, joka ennen on ollut kylän yhteislaitumena.)
• Lipukallio  + (Hyyrvuoren pohjoispuolella sijaitseva kallio.)
• Silkasnummenmäki  + (Silkasnummella oleva mäki.)
• Koiluoto (niemi)  + (Sillankarin eteläpuolella Saarenaukkoon pitävä pieni niemeke, jossa on ollut samanniminen tila, Koiluoto. Koiluodossa oleva mäki on Koiluodonmäki.)
• Kivisilta (Saari)  + (Sillankarin rannassa ollut kivistä tehty laituri.)
• Kivisillanranta  + (Sillankarin ranta, jossa on ollut kivistä tehty laituri. Laituria kutsuttiin Kivisillaksi, siitä nimi Kivisillanranta.)
• Letolähde  + (Sillankorvan lohkotilan Kotopellon eteläpuolella oleva luonnonlähde.)
• Samppa  + (Sillankorvan lohkotilan asukkaiden Kalannista tulleiden asukkaiden mukainen nimitys.)
• Sillanpään Kallu  + (Sillanpään Kallu: Kaarlo Haavio, isäni. Hän oli pienen Sillanpään torpan poika Mynämäeltä. Meni 20-vuotiaana Turun yksityislyseoon, valmistui papiksi ja kuoli Yläneen rovastina.)