Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Mörtti (Sunila)  + (Sunilan eteläpuolella sijaiteva peltolohko, jonka reunassa joskus on ollut Mörtti-niminen torppa.)
• Iso heinäpelto  + (Sunilan eteläpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Myllymäki (Sunilan pelto)  + (Sunilan eteläpuolella sijaitseva viljelemätön mäki ja sen ympärillä sijaitseva pelto. Mäessä on joskus ollut tuulimylly.)
• Sunila (kartano)  + (Sunilan kartano sijaitsee Mynäjoen rantami … Sunilan kartano sijaitsee Mynäjoen rantamilla, Valtolan ja Kintikkalan kylien naapurissa. Sunila on ollut keskiajalta lähtien asumakartano. Sunilaan on v. 1820 ostettu Vainionperä-niminen tila, josta on 1940-luvulla ja sen jälkeen lohkaistu tiloja karjalaiselle siirtoväelle. Sunilan kartanon maista on lohkaistu Valovirta-niminen talo siirtoväelle. Torppia Sunilalla on ollut yksi: Vuorisen torppa kartanosta etelään. Se on ollut autio 1900-luvun alusta. Sunilaan kuuluva metsä, Vuoriskallio sijaitsee Kallavuoren koillispuolella. Nimen alkuperästä antaa vihjeen pitäjänhistoriikki (Perälä 1963): sen mukaan vuosina 1402-1447 kartanon omistajana mainitaan Sune Sunenpoika Ille. Kartano on nimetty tämän henkilön mukaan ehkä Sunilaksi. Kartanon etelä- ja itäpuolella kulkeva tie on nimeltään Sunilantie. / Kartano, joka pitkään on ollut Palander-suvun omistuksessa ja jonka maat ovat käsittäneet koko kylän. Kartanon kohdalla Mynäjoessa oleva koski on ''sunila(ŋ)koski''. / Kantatila. Asukkaat ''sunìllaise''. Ensimmäinen omistaja Sune Sunenpoika Ille (1402-1447) (Perälä 1963, 180), josta lähtien nimi esiintyy.ä 1963, 180), josta lähtien nimi esiintyy.)
• Sunilantie  + (Sunilan kartanon etelä- ja itäpuolella kulkeva tie.)
• Laitumenmäki (Sunila)  + (Sunilan kartanon lounaispuolella sijaitseva metsäkukkula, jossa aiemmin on laidunnettu karjaa. Mäen reunassa on Laitumenmakasiini ja sieltä kartanoon vie Laitumentie. ''lairumemä₍ès o lairumemakàsīni'' (PV 1916).)
• Matinkuokkama  + (Sunilan lounaispuolella on kaksi vierekkäi … Sunilan lounaispuolella on kaksi vierekkäistä peltolohkoa ennen kauimmaista lohkoa. Joenpuoleinen on nimeltään Isokuokkama, Mietoistentien puoleinen Matinkuokkama. Nimen alkuperää kysyttäessä pelto mielettiin 'Matin kuokkimaksi' (ei Matin kuokkamaaksi). ''matìŋɢuakkama on sit matìŋ ɢuakkima.'' (ES 1930)uakkama on sit matìŋ ɢuakkima.'' (ES 1930))
• Isokuokkama  + (Sunilan lounaispuolella on kaksi vierekkäi … Sunilan lounaispuolella on kaksi vierekkäistä peltolohkoa ennen kauimmaista peltolohkoa. Joenpuoleinen on nimeltään Isokuokkama, Mietoisten tien puoleinen Matinkuokkama. Isokuokkama on suurempi kuin Matinkuokkama. ''siin oŋ kaks lohkoo viärekkäi / isòkuakkama ja matiŋɢuakkama'' (ES 1930)/ isòkuakkama ja matiŋɢuakkama'' (ES 1930))
• Ketovainio  + (Mynäjoen itärannalla sijaitseva pelto.)
• Mörtinlohko  + (Sunilan pelto aivn Mörtinmäen vieressä, sen itäsivulla. ''sitä̀ pelttò sīm mörtimä₍èv viäress nī / sanotàm mörtillohkoks'' (ES 1930).)
• Navetanlohko  + (Sunilan pelto heti kartanon navetan takana. Saanut nimen sijaintinsa johdosta.)
• Iso heinämaa  + (Sunilan pelto kartanon lounaispuolella. Pellon kahdella sivustalla kulkee tie. Pellolla on ennen kasvatettu heinää karjaa varten, ja se on suhteellisen suuri, yhtenäinen peltolohko.)
• Sunilansoita  + (Sunilan yksinäisen metsä- ja suoalueet Karjalassa, kuuluu suurimmaksi osaksi Kolkansuohon.)
• Sunilanmetsätie  + (Sunilansoiden halki kulkeva tie.)
• Simola (Sunila)  + (Sunilasta lohkaistu siirtoväen asuttama talo kartanoon vievän koivukujan varrella, ensimmäinen talo Mietoiste tieltä kartanoon päin kuljettaessa. Nimen alkuperä ei selvillä, todennäköisesti talo on joskus nimetty Simo-nimisen henkilön mukaan.)
• Kotopelto (Suni)  + (Sunin länsipuolella sijaitseva lähipelto.)
• Pajamäki (Nihteinen)  + (Sunin talon luoteispuolella sijaitseva hyvin pieni mäki, jossa on ennen ollut paja.)
• Soini (Nihteinen)  + (Sunin talon maista erotettu tila, jonka kansanomainen nimi on Suni omistajan sukunimen mukaan.)
• Ruissaarensuo  + (Suo)
• Pihassuo (suo)  + (Suo)
• Pahnassuo  + (Suo)
• Linttissuo (Haankylä)  + (Suo)
• Jokisuo (suo)  + (Suo)
• Isomäensuo  + (Suo Härkkämäen takana, kartassa virheellisesti Isonmaansuo. (KA, KH, EL).)
• Karhusuo (Kalela)  + (Suo Isostasuosta eli Karkostensuosta itään … Suo Isostasuosta eli Karkostensuosta itään, jatkuu kapeana etelään aina Karhumänen lohkotilaan asti, mikä tila suon mukaan nimetty. Isojakokartat 1792: ''Karhun suo''. Korpialueella, jonka etelälaidassa Karhusuo on, ollut paljon karhuja, vertaa Pahnassuo. Vertaa Karhussuonpellot.vertaa Pahnassuo. Vertaa Karhussuonpellot.)

• Huhdansuo  + (Suo Kajavanmäen pohjoispuolella. (HM))

• Koirassaarensuo (luoteinen)  + (Suo Koirassaaren luoteispuolella, suosta osa Kalatonjärvi eli Kalattomanvedensuo.)
• Välisuo (Leijankorpi)  + (Suo Kuhankuonon ja Savojärven välissä. Huom. Nousiaisten puolella Välisuossa Vähä-Välisaari ja Iso-Välisaari. (AH))
• Kylmässuo (Vehmalainen)  + (Suo Kylänpään lohkotilan ja Markulan kantatalon maalla. Kylänpäällä samanniminen pelto.)
• Välisuo (Mynäjoki)  + (Suo Nummenlevon itäpuolella. Eteläpuolella Välisuonkorpi. (NV))
• Isosuo (Vähäkylä)  + (Suo Rannanmetsässä. Nykyisin ojitettu. Vieresä Vähäsuo.)
• Satosuo  + (Vastamäen ja Mäkilän lohkotiloille kuuluva suovaltainen metsäalue.)
• Härkähakansuo  + (Suo jossain Karjalankylän metsissä. Ei yleisesti tunnettu. Sijainti ei muistissa, vanhat käyttävä. (AA))
• Metäskiimasuo  + (Suo lähellä Markunkorvensuota, suolla ollut aikanaan paljon metsoja soitimella. ''metä̀s'' tarkoittaa metsoa.)
• Sannassuo  + (Kullassuon pohjoispuolella sijaitseva suo. Sen itäsyrjällä olevasta harjusta on kaivettu soraa.)
• Kylmässuo (Antikkala)  + (Suo lähellä Valtalan lohkotilaa Karjalassa. Antikkalan kylän ulkopalstaa Karjalassa. (MV))
• Isohutisuo  + (Suo, eteläinen osa Hutisuota. Vrt. Pikkuhutisuo.)
• Isosuo (Karjakoski)  + (Suo, joka ei ole ollut kovin suuri ja joka … Suo, joka ei ole ollut kovin suuri ja joka suurimmaksi osaksi raivattu pelloksi (ks. Metsämaan Kotopelto ja Mynämäen Laavaisten Vuorenpään Isossuonperä). Peltoja ei sanota kumpaakaan Isoksisuoksi, kuitenkin vak. käytössä ''se on sin isòssuaho päi'', ''asù isossua sürjäs'' (nim. Metsämaan isäntä), vaikka koko suota ei enää ole. (EY, HR, OM).ikka koko suota ei enää ole. (EY, HR, OM).)
• Koiorko (suo)  + (Suo, joka on karttaan merkitty nimellä Pahamarahka. ''kon tǟl‿o koi₍orò sua.'' (JR 1949))
• Huiorko (suo)  + (Suo, joka on osa suurempaa suoaluetta, Lahomaansuota.)
• Huijanorko  + (Suo, joka on pieni osa suuremmasta suoalueesta, Lahomaansuosta. Kartan nimeä ei käytetä, vaan puhutaan Huiorkosta.)
• Kallistensuo  + (Pieni suo, kartassa virheellisesti Kirsonsuo, mikä kuitenkin yleistymässä nuoremmilla virheellisesti. Kirsonsuo oikeasti lännempänä Laitilan puolella.)
• Kirsonsuo (Lemmi)  + (Suo, joka sijaitsee Samppaanmäen ja Sulajoen metsien välissä. Suolla on kasvanut muuraimia. Suosta on myös käytetty nimeä Kalleistensuo.)
• Pahnassuo  + (Suo)
• Porttassuo (Karjala)  + (Suo, jonka eteläosa ''porttassuarahà''. Porttassuon kautta kulkenut Piispa Henrikin tie, josta merkkinä Henrikin portaat. Isojakokartat 1792: Portan Suo. Kartassa virheellisesti Portassuo.)
• Naurissuo (suo)  + (Suo, jonka eteläpuolella samanniminen pelto.)
• Jokisuo (Vihava)  + (Suo, jonka halki Pikioja virtaa, Isojakokartat 1765: Jokisuo. Vrt. Vihavan Jokisuo, joka on pelto Jokisuo koilliskulmassa, Jokisuo (ks. Karjala, Haankylä).)
• Hiukojansuo  + (Suo, josta Joenperänoja alkaa.)
• Nikunniite  + (Suo, josta niitetty suoheinää molemmin puolin Sunilanmetsätietä. Länsipuolella on Nikunniitteenmäki.)
• Lahnalampi (suo)  + (Suo, josta osa kuuluu Suojoen kylään yhtei … Suo, josta osa kuuluu Suojoen kylään yhteismaana, osa Raveaan, ja osa Lujalaan. Suolla aikaisemmin ollut lampi, jossa ollut paljon lahnoja, nimi alkuaan tarkoittanut juuri lampea. Kun vielä 1900-luvun alussa käyty tekemässä heinää Lahnalammella, on käytetty lyhentymämuotoa ''lahlami'', mielenkiintoista on, että lyhentymämuotoa yritetty (J. Jokinen) yleiskielistää muotoon Lahdamin järvi (ks. Järvi).listää muotoon Lahdamin järvi (ks. Järvi).)
• Papinniittu (Kaulakko)  + (Suo, jota joskus niitetty. Lounaispuolella Papinniitunmäki, joka suota paremmin tunnettu.)