Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Naurissuo (suo)  + (Suo, jonka eteläpuolella samanniminen pelto.)
• Jokisuo (Vihava)  + (Suo, jonka halki Pikioja virtaa, Isojakokartat 1765: Jokisuo. Vrt. Vihavan Jokisuo, joka on pelto Jokisuo koilliskulmassa, Jokisuo (ks. Karjala, Haankylä).)
• Hiukojansuo  + (Suo, josta Joenperänoja alkaa.)
• Nikunniite  + (Suo, josta niitetty suoheinää molemmin puolin Sunilanmetsätietä. Länsipuolella on Nikunniitteenmäki.)
• Lahnalampi (suo)  + (Suo, josta osa kuuluu Suojoen kylään yhtei … Suo, josta osa kuuluu Suojoen kylään yhteismaana, osa Raveaan, ja osa Lujalaan. Suolla aikaisemmin ollut lampi, jossa ollut paljon lahnoja, nimi alkuaan tarkoittanut juuri lampea. Kun vielä 1900-luvun alussa käyty tekemässä heinää Lahnalammella, on käytetty lyhentymämuotoa ''lahlami'', mielenkiintoista on, että lyhentymämuotoa yritetty (J. Jokinen) yleiskielistää muotoon Lahdamin järvi (ks. Järvi).listää muotoon Lahdamin järvi (ks. Järvi).)
• Papinniittu (Kaulakko)  + (Suo, jota joskus niitetty. Lounaispuolella Papinniitunmäki, joka suota paremmin tunnettu.)
• Vähä-Aistinsuo  + (Suo, kuuluu Aistinsuohon, jonka suuri osa melko yleisesti nykyisin nimetty Lehdonsaarensuoksi. Tällöin Vähä-Aistinsuo pelkästään Aistinsuo.)
• Nummensuo  + (Suo, nyk. peltoa (suurimmaksi osaksi Nummen alueella): ks. Suoniittu.)
• Majasuo  + (Suo, oik. Maijassuo. (NV, EK, KS).)
• Hotoportaanraha  + (Suo, ollut ennen ojitusta hyvin vetelä suo, jossa ollut portaita. (SK))
• Mäensato (suo)  + (Suo, ollut leijaista kautta aikojen, nykyisin kasvaa pensaikkoa. Vetisin kohta Mäensatojärvi. Yleisesti tunnettu. Isojako: Mäensato)
• Haukankynnensuo  + (Suo, osa Rautsuota Maijassuon ja Ilvessaaren välissä (NV).)
• Hutisuo  + (Suo, pohjoinen osa on Pikku-Hutisuo, eteläinen Iso-Hutisuo. Suon itäpuolella ''hutisuaŋkalli₍o''. (NV).)
• Maijassuo  + (Suo, pohjoisosa Rautsuota. Tunnetaan myös muodossa ''maijasua''. Kartassa virheellisesti Majasuo. (NV, EK).)
• Kolkankaskisto  + (Suo- ja metsämaata Mynämäen ja Karjalan välisellä korpialueella. Pohjoispuolella Kolkankaskistonkallio.)
• Mikonorko  + (Suo- ja metsämaata Väinölän lohkotilan maalla, jatkuu pohjoisemmas v. 1905 asiakirjojen mukaan Vehmalaisten papintilan (ks. Karlberg) maille (AV))
• Astalansuo  + (Suo. Eteläisin osa Rautavuorenrahaa lähellä Rautavuorta.)
• Linttissuo (Haankylä)  + (Suo)
• Joenperänsuo  + (Suo. Munnuisten kylän kantatalojen ulkopalstaa Karjalassa.)
• Munkkionsuo  + (Suo. Nimen sanotaan johtuvan piispa Henrikista, jonka tie Köyliöön Turusta kulki Munkkionlevon kautta. Munkkionlevolla oli piispojen levähdyspaikka. (VL).)
• Isosuo (Haanperä)  + (Suo. Sama kuin Karkoistensuo, mikä nimi tulee Karkoisten kruununpuustellista.)
• Isosuo (Mietoisten kylä)  + (Suo. Tarkka sijaintipaikka tuntematon. Se läheisyydessä ''pikkusu₍a''.)
• Julkkussuo  + (Suo. Yleensä Julkkunperänsuo (ks. Julkkunperä) suon pohjoispuolella olevien kallioiden mukaan. Kartassa nimetty virheellisesti Varissuo. Kalliot myös ''julkkussāre''. (VL).)
• Pehkusuo (Aikkinen)  + (Suoalue Järvenmäen Kuokkamaan laidalla. Suo on saanut nimensä siitä, että sieltä on otettu pehkua. ''pehkusua se o. pehku otetti siält joskus.'' (JV 1944). pehku = turve.)
• Ruokosuo (Lempiskallio)  + (Suoalue Luhdantien ja Mäkärän välissä. Ruokosuon kautta on kulkenut joskus talvitie ja suossa on ollut Neljäntienristeys.)

• Kitusuo  + (Suoalue Raistonsuossa. Suossa Kitusuonsaarikko. (HM))

• Hangassuo  + (Iso suoalue, joka käsittää kartan Hangassuon lisäksi Langonsuon alueen. Ihmiset eivät tunnu käyttävän Langonsuo-nimeä, vaan koko suoaluetta nimitetään Hangassuoksi. "hankassual. salàvaistelaisil oŋ kaikil siäl mettä." (OS 1924))
• Aittassuo  + (Suoaluetta, joka on joskus kuulunut Kelkan taloon. Silloin alue on ollut aidattuna ja siellä on laidennettu kotieläimiä. "kelka aikan ollu airattu. pirettü elùkoi kesä̀si." (JV 1944) / Pahapaijun pohjoispuolella sijaitseva suo.)
• Ruohantteenpolku  + (Suojoen Kapusilta Ruohantteelle Kaarleisten Kivilään yli Laihonkallion kulkeva polku, ota ei kartassa.)
• Ojapelto  + (Suojoen Kapusten lohkotilan pelto. Nimetty pellon läpi kulkevan ojan mukaan. Vrt. Ojaniittu, Ojamaa, jotka Suojoella.)
• Perkko (Hietamäki)  + (Suojoen Kapusten lohkotilan pelto. Tie, joka johtaa Kapusista Perkkolle on Perkkontie.)
• Annankulju  + (Suojoen kosken alapuolella Suojoenojassa ollut suvantopaikka, ollut sopiva uimapaikka, kadonnut perkuussa.)
• Jokilan Kapunen  + (Suojoen kylän Kapusten lohkotilan pelto, jonka Hentun kantatalon entinen omistaja, Jokinen, joka asui Jokilassa, on jättänyt itselleen myytyään talonsa.)
• Hentun vanhan emännän tupa  + (Suojoen kylän Kapusten lohkotilan vanhan emännän tupa Markon Niilon eteläpuolella eli takana. Asukkaat: hentu emänt.)
• Suojoensilta  + (Suojoenojan yli johtava silta. Sillanpielessä on vesimylly.)
• Pirttiportaat  + (Suojoenojan ylityspaikka.)
• Maijankulju (Suojoki)  + (Suojoenojassa Jokilan Niemen kohdalla ollut suvantopaikka, sopiva uimapaikka. Tasoittunut ojan ruoppauksessa, ei enää käytössä.)
• Hevoskulju (Suojoki)  + (Suojoenojassa Jokisen Niemen (ks Niemi) kohdalla ollut suvantopaikka, uimapaikka. Tasoittunut perkuussa, ei käytössä.)
• Myllyoja (Suojoki)  + (Suojoenojasta Vähällä-Suojoella käytetty nimi: joessa näillä paikkein ollut kolme myllyä 1900-luvun alussa. Myllyojan kahden haaran yhtymäkohta sillasta ylöspäin (yläjuoksuun) Myllyhaara. (IH))
• Tsetimalanmäki  + (Suojoentiessä Tsetimalan pellon kohdalla oleva mäki.)
• Mynäjärvi  + (Suojärvi Halikonrahkan ja Lammenrahkan välissä.)
• Lahnalampi (suojärvi)  + (Suojärvi, kuivattu n. 20 v. sitten. Ollut kalaisa. Tunnetaan myös Kankaristonjärvenä, koska on osin Kankariston lohkon mailla. Yleisesti tunnettu.)
• Lakkijärvi  + (Suojärvi, murteessa Lakjärvi, paikalliset eivät tunne Lakkijärveä, eivät yhdistä.)
• Auli  + (Suojärvi, tunnetuin järvi Karjalassa, yl. uima- ja matonpesupaikka. Vanhoissa asiakirjoissa (venäl. kartat) Anttijärvi.)
• Aulijärvi  + (Suojärvi, tunnetuin järvi Karjalassa, yl. … Suojärvi, tunnetuin järvi Karjalassa, yl. uima- ja matonpesupaikka. Vanhoissa asiakirjoissa (venäl. kartat) Anttijärvi. Metsä itä- ja kaakkoispuolella "aulimet". Järven lounaispuolella Ruissaarensuossa "aulimperäsār" eli Peräsaari. "auliŋkalli₍o", avokallioita ja mäkeä Aulin itäpuolella. "aulinok" (2 35: 56) suosaari Kolkansuon kaakkoiskulmassa Aulijärven pohjoispuolella, kalliot lähettyvillä ja saarella "aulinokàŋkalli₍o". (MR, JS)ä ja saarella "aulinokàŋkalli₍o". (MR, JS))
• Anttijärvi  + (Suojärvi, yl. Aulijärvi. Käyt. vanhoissa kartoissa ja oppaan mukaan tunn. murteessakin. (OM 95))
• Suokankaanmutka  + (Suokankaan kohdalla oleva Askaistentien mutka.)
• Kulmalanmaa  + (Suokankaan talon edustalla, Latoniitun ja Lehtisenmaan välissä. Lohkaistu Anttilan maista, nykyisin Suokankaan omistuksessa. Rinnakkaisnimi Kulmalanpelto. ''se kulmalamā-o sīn latònītu ja lehtisemā välìs.'' (SS 1907).)
• Tuohiniittu  + (Suoliston pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Tuohi Ninttu'' (TMKA, Mynämäki 3¹).)
• Kotopelto (Suomela)  + (Suomelan lohkotilan taloa lähin pelto.)
• Teppa  + (Suomelan luoteispuolella sijaitseva pelto. Vertaa Alis-Teppa ja Ylis-Teppa. Peruskarttaan nimi on merkitty hieman liian pohjoiseen. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu nimet ''Ylinen Teppa'' ja ''Alinen Teppa'' (TMKA, Mynämäki 3¹).)