Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Hevoskulju (Suojoki)  + (Suojoenojassa Jokisen Niemen (ks Niemi) kohdalla ollut suvantopaikka, uimapaikka. Tasoittunut perkuussa, ei käytössä.)
• Myllyoja (Suojoki)  + (Suojoenojasta Vähällä-Suojoella käytetty nimi: joessa näillä paikkein ollut kolme myllyä 1900-luvun alussa. Myllyojan kahden haaran yhtymäkohta sillasta ylöspäin (yläjuoksuun) Myllyhaara. (IH))
• Tsetimalanmäki  + (Suojoentiessä Tsetimalan pellon kohdalla oleva mäki.)
• Mynäjärvi  + (Suojärvi Halikonrahkan ja Lammenrahkan välissä.)
• Lahnalampi (suojärvi)  + (Suojärvi, kuivattu n. 20 v. sitten. Ollut kalaisa. Tunnetaan myös Kankaristonjärvenä, koska on osin Kankariston lohkon mailla. Yleisesti tunnettu.)
• Lakkijärvi  + (Suojärvi, murteessa Lakjärvi, paikalliset eivät tunne Lakkijärveä, eivät yhdistä.)
• Auli  + (Suojärvi, tunnetuin järvi Karjalassa, yl. uima- ja matonpesupaikka. Vanhoissa asiakirjoissa (venäl. kartat) Anttijärvi.)
• Aulijärvi  + (Suojärvi, tunnetuin järvi Karjalassa, yl. … Suojärvi, tunnetuin järvi Karjalassa, yl. uima- ja matonpesupaikka. Vanhoissa asiakirjoissa (venäl. kartat) Anttijärvi. Metsä itä- ja kaakkoispuolella "aulimet". Järven lounaispuolella Ruissaarensuossa "aulimperäsār" eli Peräsaari. "auliŋkalli₍o", avokallioita ja mäkeä Aulin itäpuolella. "aulinok" (2 35: 56) suosaari Kolkansuon kaakkoiskulmassa Aulijärven pohjoispuolella, kalliot lähettyvillä ja saarella "aulinokàŋkalli₍o". (MR, JS)ä ja saarella "aulinokàŋkalli₍o". (MR, JS))
• Anttijärvi  + (Suojärvi, yl. Aulijärvi. Käyt. vanhoissa kartoissa ja oppaan mukaan tunn. murteessakin. (OM 95))
• Suokankaanmutka  + (Suokankaan kohdalla oleva Askaistentien mutka.)
• Kulmalanmaa  + (Suokankaan talon edustalla, Latoniitun ja Lehtisenmaan välissä. Lohkaistu Anttilan maista, nykyisin Suokankaan omistuksessa. Rinnakkaisnimi Kulmalanpelto. ''se kulmalamā-o sīn latònītu ja lehtisemā välìs.'' (SS 1907).)
• Tuohiniittu  + (Suoliston pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Tuohi Ninttu'' (TMKA, Mynämäki 3¹).)
• Kotopelto (Suomela)  + (Suomelan lohkotilan taloa lähin pelto.)
• Teppa  + (Suomelan luoteispuolella sijaitseva pelto. Vertaa Alis-Teppa ja Ylis-Teppa. Peruskarttaan nimi on merkitty hieman liian pohjoiseen. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu nimet ''Ylinen Teppa'' ja ''Alinen Teppa'' (TMKA, Mynämäki 3¹).)
• Myllymäki (Karjala)  + (Suomisen ja Päivärinnan lohkotilojen välillä oleva mäki, jolla on ollut molempien käytössä oleva tuulimylly. Ks. edellämainittujen tilojen Myllynpellot.)
• Akkunanalusta (Heikkilä)  + (Suomisen lohkotilan Kotopellon osa.)
• Pihatontausta (Heikkilä)  + (Suomisen lohkotilan Kotopellon osa.)
• Lähteenpelto (Heikkilä)  + (Suomisen lohkotilan Kotopellon osa.)
• Myllynpelto (Heikkilä)  + (Suomisen lohkotilan Kotopellon osa. Myllynpelto on lähellä Myllymäkeä.)
• Kotopelto (Heikkilä)  + (Suomisen lohkotilan lähinna oleva pelto, jossa osat: Lähteenpelto, Pihatontausta, Akkunanalusta, Myllynpelto. Myllynpelto on lähellä Myllymäkeä. ''m-tǟ, ei sil (ko. pellolla) mittä nimì ol, kotòpelt se-o.'')
• Uusipelto (Heikkilä)  + (Suomisen lohkotilan pelto.)
• Järvelä (Vallainen)  + (Suomisen pohjoispuolella sijaitseva tila. Nimen arveltiin johtuvan siitä, että paikalla on ollut "vesiprunni".)
• Kaulaorkonsuntti  + (Suon suntti, pitkä kapea suo. Lähtee Ruissaarensuosta. Mynämäen ulkopalstaa Karjalassa. Ei tunneta yleisesti. (OM).)
• Nummenniittu (Mynäjoen yhteismetsä)  + (Suoniittu Nummenlevossa. (NV))
• Kaialho  + (Suoniittua (SK).)

• Helsaniittu  + (Suoniittua Helsansuossa.)

• Koisalo  + (Suoniittua Huolin Vähä-Kouvolan metsässä. (AV 80 v., FL 80 v.))
• Koirassaarenniittu  + (Suoniittua Koirassaaren itäpuolella.)
• Kuivanluhdanniittu  + (Suoniittua Mynäjoen eteläpuolella. (EK) Ei yleisesti tunnettu. Joskus ollut ''kuivaluhrasua'' (TO), kuivunut ojituksissa.)
• Joenpolvenniittu  + (Suoniittua Mynäjoen pohjoisreunalla Kleemolan kantatalon maassa. (VL).)
• Latomaat  + (Suoniittua Rautsuossa, niitetty Karjalan Vuoluisista ja Mynämäen Honkolan Jutilasta. Lännempänä Pikku-Latomaa, idempänä Iso-Latomaa.)
• Pikkulatomaa  + (Suoniittua Rautsuossa. Vrt. Isolatomaa, Latomaat. (NV).)
• Isolatomaa  + (Suoniittua Rautsuossa. Vrt. Pikku Latomaa, Latomaat.)
• Pajuniittu (Mynäjoen yhteismetsä)  + (Suoniittua ja metsää. Alueelta laskee Mynäjokeen Pajuniitunoja. (TO, NV))
• Peräperkko (Vehmalainen)  + (Suoniittua, alkuaan Kouhilan, Heiskan ja Laurilan kantatalojen lohkot, joita paloiteltu. Perko Vehmalaisten toiseksi äärimmäisen pohjoisen palstoista.)
• Litzeninniittu  + (Suoniittua, nimetty jonkun vanhan omistajan mukaan. Osa Jokisuota. ''vanha aikka puhútti littšeninītust ja märkämä₍eluhrast, müähemi vast o jokísuast ruvét puhúma.'' (Vähäkylä; huom. 1765 Joki Suo).)
• Märkämäenluhta  + (Suoniittua, osa Jokisuota. Eteläpuolella Litzeninniittu.)
• Orrelanniittu  + (Suoniittua.)
• Koskojanmäki  + (Suoniitun eteläpuolella sijaitseva metsämäki, jonka läpi kulkee peltotie. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Vähä Koskeoja och Iso'' (TMKA, Mynämäki 24).)
• Kärjenperkko  + (Suoniitun eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vudoen 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Kärien perko'' (TMKA, Mynämäki 19²). Vertaa Ihalaisten puolella on ollut Kärjen kantatalo.)
• Tiltanmäki  + (Suoniitun itäpuolella sijaitseva mäki, jonka rinnakkaisnimi on Mäkipäänmäki.)
• Suoniitunkallio  + (Suoniitun kaakkoispuolella sijaitseva kallio.)
• Korvenvainio (Kivikylä)  + (Suoniitun länsipuolella sijaitseva peltolohko.)
• Lempo  + (Suoniitun pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Lembo'' (TMKA, Mynämäki 24).)
• Häntyri  + (Suoniitun pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Hepo-orko  + (Suoniitunkallion kaakkoispuolella sijaitseva pelto, joka on tavallaan kallioiden välisessä notkossa.)
• Ahta  + (Suoniityn lounaispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Nimeä ei osattu selittää. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu Ahdasnitu, Ahdis, Ahta ja Ahdas (TMKA, Mynämäki 24).)
• Uitto (Valtola)  + (Suonotko mäkien välissä, vetinen.)
• Peräpelto (Kivikylä)  + (Suontaan pohjoispuolella sijaitseva peltolohko, joka on hiljattain raivattu.)
• Suominen (Mustila)  + (Suontaan vanhimpia torppia. Ei muisteta alkuvaiheita, ollut tyhjillään toistakymmentä vuotta.)
• Jöylikkä  + (Suontapaista Pahnantien itäpuolella. Suon … Suontapaista Pahnantien itäpuolella. Suon reunassa ''jöülikälähre'', kuuluisa luonnonlähde. Jöylikän eteläpuolella samalla puolen Pahnantietä ''jöülikänkalli₍o'' korkea kallio, jolla usein vielä juhannuksen aikaankin lunta ja paksua jäätä. Nuoremmat sotkevat kalliot yleisesti itse Jöylikäksi, jota ei enää yleisesti tunneta. Myös ''jȫlikkä''. Jöylikänkalliot paikallistettu karttaan liiaksi länteen Lohkonkallioiden paikalle (AY, VL).an liiaksi länteen Lohkonkallioiden paikalle (AY, VL).)