Selaaminen ominaisuuksittain
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.
Luettelo tuloksista
- Kotopelto (Heikkilä) + (Suomisen lohkotilan lähinna oleva pelto, jossa osat: Lähteenpelto, Pihatontausta, Akkunanalusta, Myllynpelto. Myllynpelto on lähellä Myllymäkeä. ''m-tǟ, ei sil (ko. pellolla) mittä nimì ol, kotòpelt se-o.'')
- Uusipelto (Heikkilä) + (Suomisen lohkotilan pelto.)
- Järvelä (Vallainen) + (Suomisen pohjoispuolella sijaitseva tila. Nimen arveltiin johtuvan siitä, että paikalla on ollut "vesiprunni".)
- Kaulaorkonsuntti + (Suon suntti, pitkä kapea suo. Lähtee Ruissaarensuosta. Mynämäen ulkopalstaa Karjalassa. Ei tunneta yleisesti. (OM).)
- Nummenniittu (Mynäjoen yhteismetsä) + (Suoniittu Nummenlevossa. (NV))
- Kaialho + (Suoniittua (SK).)
- Helsaniittu + (Suoniittua Helsansuossa.)
- Koisalo + (Suoniittua Huolin Vähä-Kouvolan metsässä. (AV 80 v., FL 80 v.))
- Koirassaarenniittu + (Suoniittua Koirassaaren itäpuolella.)
- Kuivanluhdanniittu + (Suoniittua Mynäjoen eteläpuolella. (EK) Ei yleisesti tunnettu. Joskus ollut ''kuivaluhrasua'' (TO), kuivunut ojituksissa.)
- Joenpolvenniittu + (Suoniittua Mynäjoen pohjoisreunalla Kleemolan kantatalon maassa. (VL).)
- Latomaat + (Suoniittua Rautsuossa, niitetty Karjalan Vuoluisista ja Mynämäen Honkolan Jutilasta. Lännempänä Pikku-Latomaa, idempänä Iso-Latomaa.)
- Pikkulatomaa + (Suoniittua Rautsuossa. Vrt. Isolatomaa, Latomaat. (NV).)
- Isolatomaa + (Suoniittua Rautsuossa. Vrt. Pikku Latomaa, Latomaat.)
- Pajuniittu (Mynäjoen yhteismetsä) + (Suoniittua ja metsää. Alueelta laskee Mynäjokeen Pajuniitunoja. (TO, NV))
- Peräperkko (Vehmalainen) + (Suoniittua, alkuaan Kouhilan, Heiskan ja Laurilan kantatalojen lohkot, joita paloiteltu. Perko Vehmalaisten toiseksi äärimmäisen pohjoisen palstoista.)
- Litzeninniittu + (Suoniittua, nimetty jonkun vanhan omistajan mukaan. Osa Jokisuota. ''vanha aikka puhútti littšeninītust ja märkämä₍eluhrast, müähemi vast o jokísuast ruvét puhúma.'' (Vähäkylä; huom. 1765 Joki Suo).)
- Märkämäenluhta + (Suoniittua, osa Jokisuota. Eteläpuolella Litzeninniittu.)
- Orrelanniittu + (Suoniittua.)
- Koskojanmäki + (Suoniitun eteläpuolella sijaitseva metsämäki, jonka läpi kulkee peltotie. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Vähä Koskeoja och Iso'' (TMKA, Mynämäki 24).)
- Kärjenperkko + (Suoniitun eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vudoen 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Kärien perko'' (TMKA, Mynämäki 19²). Vertaa Ihalaisten puolella on ollut Kärjen kantatalo.)
- Tiltanmäki + (Suoniitun itäpuolella sijaitseva mäki, jonka rinnakkaisnimi on Mäkipäänmäki.)
- Suoniitunkallio + (Suoniitun kaakkoispuolella sijaitseva kallio.)
- Korvenvainio (Kivikylä) + (Suoniitun länsipuolella sijaitseva peltolohko.)
- Lempo + (Suoniitun pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Lembo'' (TMKA, Mynämäki 24).)
- Hepo-orko + (Suoniitunkallion kaakkoispuolella sijaitseva pelto, joka on tavallaan kallioiden välisessä notkossa.)
- Ahta + (Suoniityn lounaispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Nimeä ei osattu selittää. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu Ahdasnitu, Ahdis, Ahta ja Ahdas (TMKA, Mynämäki 24).)
- Uitto (Valtola) + (Suonotko mäkien välissä, vetinen.)
- Peräpelto (Kivikylä) + (Suontaan pohjoispuolella sijaitseva peltolohko, joka on hiljattain raivattu.)
- Suominen (Mustila) + (Suontaan vanhimpia torppia. Ei muisteta alkuvaiheita, ollut tyhjillään toistakymmentä vuotta.)
- Jöylikkä + (Suontapaista Pahnantien itäpuolella. Suon … Suontapaista Pahnantien itäpuolella. Suon reunassa ''jöülikälähre'', kuuluisa luonnonlähde. Jöylikän eteläpuolella samalla puolen Pahnantietä ''jöülikänkalli<sub>(</sub>o'' korkea kallio, jolla usein vielä juhannuksen aikaankin lunta ja paksua jäätä. Nuoremmat sotkevat kalliot yleisesti itse Jöylikäksi, jota ei enää yleisesti tunneta. Myös ''jȫlikkä''. Jöylikänkalliot paikallistettu karttaan liiaksi länteen Lohkonkallioiden paikalle (AY, VL).an liiaksi länteen Lohkonkallioiden paikalle (AY, VL).)
- Kannustin + (Suopellon pohjoispuolella sijaitseva pieni kaksiosainen pelto.)
- Suo (Tarvainen) + (Suopellon rinnakkaisnimi.)
- Järvioja (Pirttijärvi) + (Suopellosta Pirttijärveen laskeva oja. Myös Pirttijärvestä Tillinojaan laskeva oja on Järvioja.)
- Kylmävainio (Lemmettylä) + (Suoperkkon itäpuolella sijaitseva pelto. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu pellonnimi ''Kylmävainio'' (TMKA, Mynämäki 3³).)
- Suoperkkonoja + (Suoperkkon pellon läpi virtaava oja.)
- Lamminniittu + (Suoperäinen metsä, jossa Lammi on. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Lammin Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 55¹).)
- Kaittaorko + (Suoperäistä maata aivan lähellä Markunkorvensuota. Lähellä Kaittaorkoa ollut Rantasen asunto joskus. (OM))
- Lephoronkorpi + (Suoperäistä maata korvessa lähellä Karjalan Kalelan kylää. Alueella ollut joskus paljon tervaleppiä.)
- Jaakonsuo + (Suoperäistä metsää. (TO).)
- Ollilanniittu + (Suoperäistä niittua, Laajoen Ollilan kantatalon mukaan nimetty.)
- Laajoenpolku + (Suopolku Mynämäen Jokilan Ruokoselta Laajoen kylään.)
- Suorensaarenniitty + (Suorensaaren rinnakkaisnimi)
- Suorensaarennotko + (Suorensaaren rinnakkaisnimi)
- Halenen + (Suorsalan ja Vehmaan rajan lähettyvillä sijaitseva pelto, entinen niitty. Nimen yleisempi rinnakkaismuoto on Helenen.)
- Helenen + (Nälkkimen eteläpuolella oleva pelto, entinen niitty. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu rajamerkintänimi Helastenaja Rå sekä niitynnimet Häles ja Helesi (TMKA, Mynämäki 25).)
- Lintsaari + (Suosaari Aistinsuon ja Lehdonsaarensuon rajamailla, sanotaan myös Lintmäki ja Lintsaarenmäki.)
- Mustasaari (Valtola) + (Suosaari Isosta Latosaaresta itään.)
- Hangassaari + (Suosaari Joenperänsuon ja Kolkansuon välillä, Mynämäen ulkopalstaa Karjalassa. Myös Luolakallio. (VK, JS))
- Kaukkilanhakkaus + (Suosaari Karjalan ja Laitilan rajalla, jonka joku Kaukkila-niminen omistaja joskus hakannut tyystin puhtaaksi; siitä suontakalaisten antama pilkkanimi. Jo sentään kasvanut. (VM).)