Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Peräperkko (Vehmalainen)  + (Suoniittua, alkuaan Kouhilan, Heiskan ja Laurilan kantatalojen lohkot, joita paloiteltu. Perko Vehmalaisten toiseksi äärimmäisen pohjoisen palstoista.)
• Litzeninniittu  + (Suoniittua, nimetty jonkun vanhan omistajan mukaan. Osa Jokisuota. ''vanha aikka puhútti littšeninītust ja märkämä₍eluhrast, müähemi vast o jokísuast ruvét puhúma.'' (Vähäkylä; huom. 1765 Joki Suo).)
• Märkämäenluhta  + (Suoniittua, osa Jokisuota. Eteläpuolella Litzeninniittu.)
• Orrelanniittu  + (Suoniittua.)
• Koskojanmäki  + (Suoniitun eteläpuolella sijaitseva metsämäki, jonka läpi kulkee peltotie. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Vähä Koskeoja och Iso'' (TMKA, Mynämäki 24).)
• Kärjenperkko  + (Suoniitun eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vudoen 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Kärien perko'' (TMKA, Mynämäki 19²). Vertaa Ihalaisten puolella on ollut Kärjen kantatalo.)
• Tiltanmäki  + (Suoniitun itäpuolella sijaitseva mäki, jonka rinnakkaisnimi on Mäkipäänmäki.)
• Suoniitunkallio  + (Suoniitun kaakkoispuolella sijaitseva kallio.)
• Korvenvainio (Kivikylä)  + (Suoniitun länsipuolella sijaitseva peltolohko.)
• Lempo  + (Suoniitun pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Lembo'' (TMKA, Mynämäki 24).)
• Häntyri  + (Suoniitun pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Hepo-orko  + (Suoniitunkallion kaakkoispuolella sijaitseva pelto, joka on tavallaan kallioiden välisessä notkossa.)
• Ahta  + (Suoniityn lounaispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Nimeä ei osattu selittää. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu Ahdasnitu, Ahdis, Ahta ja Ahdas (TMKA, Mynämäki 24).)
• Uitto (Valtola)  + (Suonotko mäkien välissä, vetinen.)
• Peräpelto (Kivikylä)  + (Suontaan pohjoispuolella sijaitseva peltolohko, joka on hiljattain raivattu.)
• Suominen (Mustila)  + (Suontaan vanhimpia torppia. Ei muisteta alkuvaiheita, ollut tyhjillään toistakymmentä vuotta.)
• Jöylikkä  + (Suontapaista Pahnantien itäpuolella. Suon … Suontapaista Pahnantien itäpuolella. Suon reunassa ''jöülikälähre'', kuuluisa luonnonlähde. Jöylikän eteläpuolella samalla puolen Pahnantietä ''jöülikänkalli₍o'' korkea kallio, jolla usein vielä juhannuksen aikaankin lunta ja paksua jäätä. Nuoremmat sotkevat kalliot yleisesti itse Jöylikäksi, jota ei enää yleisesti tunneta. Myös ''jȫlikkä''. Jöylikänkalliot paikallistettu karttaan liiaksi länteen Lohkonkallioiden paikalle (AY, VL).an liiaksi länteen Lohkonkallioiden paikalle (AY, VL).)
• Kannustin  + (Suopellon pohjoispuolella sijaitseva pieni kaksiosainen pelto.)
• Suo (Tarvainen)  + (Suopellon rinnakkaisnimi.)
• Järvioja (Pirttijärvi)  + (Suopellosta Pirttijärveen laskeva oja. Myös Pirttijärvestä Tillinojaan laskeva oja on Järvioja.)
• Kylmävainio (Lemmettylä)  + (Suoperkkon itäpuolella sijaitseva pelto. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu pellonnimi ''Kylmävainio'' (TMKA, Mynämäki 3³).)
• Suoperkkonoja  + (Suoperkkon pellon läpi virtaava oja.)
• Lamminniittu  + (Suoperäinen metsä, jossa Lammi on. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Lammin Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 55¹).)
• Kaittaorko  + (Suoperäistä maata aivan lähellä Markunkorvensuota. Lähellä Kaittaorkoa ollut Rantasen asunto joskus. (OM))
• Lephoronkorpi  + (Suoperäistä maata korvessa lähellä Karjalan Kalelan kylää. Alueella ollut joskus paljon tervaleppiä.)

• Jaakonsuo  + (Suoperäistä metsää. (TO).)

• Ollilanniittu  + (Suoperäistä niittua, Laajoen Ollilan kantatalon mukaan nimetty.)
• Laajoenpolku  + (Suopolku Mynämäen Jokilan Ruokoselta Laajoen kylään.)
• Suorensaarenniitty  + (Suorensaaren rinnakkaisnimi)
• Suorensaarennotko  + (Suorensaaren rinnakkaisnimi)
• Halenen  + (Suorsalan ja Vehmaan rajan lähettyvillä sijaitseva pelto, entinen niitty. Nimen yleisempi rinnakkaismuoto on Helenen.)
• Helenen  + (Nälkkimen eteläpuolella oleva pelto, entinen niitty. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu rajamerkintänimi Helastenaja Rå sekä niitynnimet Häles ja Helesi (TMKA, Mynämäki 25).)
• Lintsaari  + (Suosaari Aistinsuon ja Lehdonsaarensuon rajamailla, sanotaan myös Lintmäki ja Lintsaarenmäki.)
• Mustasaari (Valtola)  + (Suosaari Isosta Latosaaresta itään.)
• Hangassaari  + (Suosaari Joenperänsuon ja Kolkansuon välillä, Mynämäen ulkopalstaa Karjalassa. Myös Luolakallio. (VK, JS))
• Kaukkilanhakkaus  + (Suosaari Karjalan ja Laitilan rajalla, jonka joku Kaukkila-niminen omistaja joskus hakannut tyystin puhtaaksi; siitä suontakalaisten antama pilkkanimi. Jo sentään kasvanut. (VM).)
• Liikkissaari  + (Suosaari Kolkansuon ja Raistonsuon välissä. Vuorenpään Liikkissaari ja Lehtilän Liikkissaari: talojen raja kulkee saaren keskeltä. (SK). Kartassa Liikkisaari.)
• Aulinnokka  + (Suosaari Kolkansuon kaakkoiskulmassa Aulijärven pohjoispuolella, kalliot lähettyvillä ja saarella "aulinokàŋkalli₍o". (MR, JS))
• Kuivassaari  + (Suosaari Kolkansuon reunassa. Kartassa virheellisesti Tyyttykallio, jota ei tunneta.)
• Vähä Latosaari  + (Suosaari Kolkansuossa, osa Latosaarta, vrt. Iso Latosaari)
• Jänessaari (Jokila)  + (Suosaari Kolkansuossa, suon itäreunassa. Jokilan ulkopalstaa Karjalassa (MR),)
• Iso Pyydyssaari  + (Suosaari Kolkansuossa, usein pelkästään Pyyryssaari. Etelämpänä Vähä Pyydyssaari. (HM).)
• Vehkasaari  + (Suosaari Kolkansuossa. (MR))
• Iso-Härkäsaari  + (Suosaari Kolkansuossa. Eteläpuolella Vähähärkäsaari. Myös pelk. Härkäsaari)
• Jänessaari (Sunila)  + (Suosaari Kolkansuossa. Huom. pohjoisempana toinen Jänessaari, joka suurempi (IJ).)
• Härkäsaari  + (Suosaari Kolkansuossa. Pohjoispuolella Iso-Härkäsaari, eteläpuolella Vähä-Härkäsaari. Vrt. lähellä Lehmäsaari. Nimi vanha , mutta huom. murteessa aina "sonni" ei "härkä".)
• Vähä Lehmäsaari  + (Suosaari Kolkansuossa. Saaren eteläpuolella Lehmäsaari, joka isompi. (SK))
• Lehmäsaari  + (Suosaari Kolkansuossa. Saaren pohjoisosassa Vähä Lehmäsaari. (SK))
• Niinimäki  + (Suosaari Lakjärvenrahkan ja Helsan välissä … Suosaari Lakjärvenrahkan ja Helsan välissä. Kartassa Niinisaari, mikä ei käytössä. Pohjoisosa Vähä-Niinisaari, eteläosa Iso-Niinisaari. Niinimäestä kannettu Karjalan Kalelaan karvarille parkkia: ''nīnmäkke mentti parkkistama, mentti hakèma paijun'' (= pajun) ''kuart ja parkki viätti sit Kalela karvaril ja se'' (= parkki) '' kannetti seljäs pahòi polvoi pitki ja välìl ol ain levä̀₍üksi'' (ks. Leväys) (NV). Niinimäessä on siis kasvanut paljon lehtipuita.mäessä on siis kasvanut paljon lehtipuita.)
• Kämpinsaari  + (Suosaari Lakjärvenrahkan ja Pietisaarensuon välissä. Saaressa ollut metsäkämppä. (AH))
• Jussinsaari  + (Suosaari Lakjärvenrahkassa suon länsisyrjäsä. Nimen alkuperää ei tunneta (AH).)