Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Pohjanperkko  + (Suosta perattu pelto Tursunperän takamailla. Pelto jatkuu länteen samannimisenä suona.)
• Kairassuo (Raimelan pelto)  + (Suosta raivattu laaja peltoalue. Jaettu eri talojen omistamiin peltolohkoihin. Nimen alkuperästä ei tietoa.)
• Ruohosuo  + (Suosta raivattu pelto Lankkisten kylän itärajalla. Pellolla on kahden talon viljelyslohkot, aiemmin Ruohosuo oli kylän yhteislaidun.)
• Santasilta  + (Suosta raivattu pelto Nousiaisten rajalla. ''ko henrikki rūmist kuljetetti nīn tiä oli nī pal vetel että pitì santta aja santasillalt.'' (SL 1914).)
• Keskilato  + (Suota Aistinsuossa. Niihin aikoihin nimetty, kun vielä suoheinää niitetty. Vertaa Kalliolato. (AV))
• Koirassaarensuo (itäinen)  + (Suota Koirassaaren itäpuolella Halikonrahkan pohjoispuolella.)
• Kalattomanvedensuo  + (Suota Koirassaarensuon pohjoisosassa. Suossa ollut Kalatonjärvi. (TO).)
• Joensuu  + (Suota Laajoen etelärannalla Kairannan ja Jäpsin välillä. (ES).)
• Oumajärvi (suo)  + (Suota Laajoen ympärillä. Isojako ''Ougmajerfvi''. (VA, AV))
• Livistönsuo  + (Suota Maulan Livistön metsäpalstan itäpuolella Mynäjoen yhteismetsässä.)
• Palomäki (Kaulakko)  + (Suota Papinniitunmäen koillispuolella. (KV))
• Kekomaansuo  + (Suota metsässä (Vähätalo).)
• Halissuo  + (Suota, lähellä Heikkilän lohkotilaa. Vars. tunnetaan halìssuampelto (4: 35-34/62 3), joka Heikkilän pieni metsäpelto.)
• Kana-alhonsuo  + (Suota. Ei tunnettu. Isojako 1791 ''Kana alhon suo''. Isojaon kartan mukaan lähellä Ruokoniittua.)
• Etususila  + (Susilan pellon osa.)
• Takasusila  + (Susilan pellon osa.)
• Karjatanhua  + (Suuniitulle vievä karjapolku, joka jatkuu Raimelan kylän alueen jälkeen Seppälän kylän Karjasuoraan.)
• Peräniittu (Lankkinen)  + (Suuniitun koillispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vrt. Perälä. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Pärä Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 30¹).)
• Suuniitunoja  + (Suuniitun läpi virtaava oja.)
• Patakallionmäki  + (Suunnilleen Patakallion kohdalla Suojoen tiessä Patakallionmäki. Ennen tien päällystämistä mäessä oli iso kivi, väärin päin olevan padan tai portaan mallinen, ajaessa aina kierrettävä; kiveä luultiin usein nimen alkulähteeksi. Yl. käyt. (AV 80 v.))
• Gröndahlinkönsä  + (Suunnilleen nykyisen Kankariston kohdalla ollut pieni tupa Talolan kantatalon mailla. Gröndahlia muisteltiin sotilaaksi (MA 82-v.); Karjalan srk:n kirkonkirjat 1882-1892: renki, myöh. itsellinen. Gröndahl hankki könsänsä Vanhalta-Juhalta (ST 79 v.).)
• Isopelto (Mannuinen)  + (Suurehko pelto kylän läntisimmässä osassa.)
• Isopelto (Sukoinen)  + (Suurehko pelto tilan luoteiskulmassa.)
• Sauvojärvi  + (Suurehko suojärvi, murteessa Savojärvi. Vanhoissa venäläisissä kartoissa Sauvojärvi, mikä seudulla tunnettu, ei käytössä.)
• Savojärvi  + (Suurehko suojärvi. Vanhoissa venäläisissä kartoissa Sauvojärvi, mikä ei murteessa käytössä, joskin tunnettu (AH).)

• Isoniittu (Nuuskala)  + (Suurehko vainio, joka nykyisin siirtolaisten asuttama)

• Isopelto (Honkala)  + (Suurehko, yhtenäinen peltolohko aivan rautatien vieressä, ympäröi joka puolelta Kullanvuoren. Pelto kuuluu Honkalaan ja sen koko on nimeämisperusteena.)
• Vuori  + (Korkea selvästi nouseva maastonkohta. Yleisesti rosoista kalliota, jota kasvillisuus peittää.)
• Kurkolanoja (Pursila)  + (Suuresta Ruopanojasta erkaneva valtaoja, joka laskee aina Nousiaisten Kuuvajokeen saakka Kurkola-nimisen kylän rajalla.)
• Harjula  + (Suuri kallio kylä koillisosassa. Jatkuu Mynämäen puolelle. Käytetään myös nimeä harjulammäki.)
• Harjulanmäki  + (Suuri kallio kylä koillisosassa. Jatkuu Mynämäen puolelle. Käytetään myös nimeä Harjula.)
• Mannuistenvuori  + (Suuri kallio kylän eteläkärjessä. Käytetään myös nimeä Isovuori.)
• Kalsvuori (Kaivattula)  + (Suuri kallio kylän keskiosassa. Mainittakoon, että Mietoisten pitäjän peruskarttaan no 104405 on ko. kallion nimeksi merkitty ehkä virheellisesti Karlvuori, sillä tämä nimi oli kaikille haastateltaville tuntematon.)
• Karlvuori  + (Suuri kallio kylän keskiosassa. Mainittakoon, että Mietoisten pitäjän peruskarttaan no 104405 on ko. kallion nimeksi merkitty ehkä virheellisesti Karlvuori, sillä tämä nimi oli kaikille haastateltaville tuntematon.)
• Kotkallio  + (Suuri kallio kylän keskivaiheilla. Nimen syntyä ei tiedetä varmasti. Kaksi eri mielipidettä: a) Kotkallio = Kotikallio, b) Kotkallio = Kotkakallio.)
• Isonummi  + (Suuri kallioalue, kuivaa maata, kasvaa mäntypuuta. Laajoen tiessä ''isònummemäkì'', joka pitkä ja jyrkkä. Nummen lounaispuolella ''isònummesua'' ja suon laidoilla ''isònummerahk''.)
• Junttihaudat  + (Suuri kivikasa Mäntylän lohkotilan rakennusten lähellä. ''juntti'' on tanskalainen. Tanskalaisia sanotaan paljon haudatun junttihautoihin joskus Tanskan ja Ruotsin sotien aikoihin. (HJ 80 v.).)
• Ruskeakivi  + (Suuri mereen ulottuva rantakivi. Kivi on lähellä Ruskaria. Koko tällä merenranta-alueella on maaperä ruskeaa. Kilometrin päässä on Ruskeakallio. Nimi on vanha.)
• Mietoisten aukko  + (Suuri merenlahti, joka työntyy Mietoisten … Suuri merenlahti, joka työntyy Mietoisten pitäjään. Suupuolta rajoittaa idässä Askaisten pitäjä, lännessä Vehmaa ja osittain Taivassalo. Tunnetaan myö nimitys Mietoisten lahti. Mietoisten kuuluessa Mynämäkeen olivat nimitykset Mynämäen lahti ja Mynämäen aukko yksinomaisia. Hyvin yleinen on myös lyhennysmuoto Mynälahti.n yleinen on myös lyhennysmuoto Mynälahti.)
• Hahlivuori  + (Suuri mäki Sukoisten pohjoispuolella olevassa hahlivuarenmetässä (21/37 4). Sukoisissa puhutaan Hahlivuoresta, Naapurit käyttävät mäestä nimeä Hahrivuori. Kartassa nimi on virheellisesti Hallivuori. Hahlivuoren vieressä on hahlivuarempelto (21/37 5).)
• Alho (peltoalue)  + (Suuri peltoalue, joka Markulan, Peren, Jak … Suuri peltoalue, joka Markulan, Peren, Jakin, Heiskan, Laurilan ja Kouhilan kantatalojen maata, alue alkaa Lukkarojasta ja päättyy Isoniittuun. Yli-Kouhilan ''ahoniit'' (2 34: 49 9) Alhonojan reunamilla oleva alue, joka pehmeämpää maata, ''alhompello'' ojasta ylempänä, kovempaa maata. Niittu, nyk. peltoa: ''alhoniitumpelt''. Alhosta kantataloja lähellä oleva pohjoisosa myös eri talojen Kotopeltoja, aina ei näitä edes lueta Alhoon. Jakin Alho myös Kaupantausta. Alhoon kuuluvat myös Markulan Sillantahto ja Peren Sahapelto. Katso myös ''alho₍ojà'', ''alhomäkì''.to. Katso myös ''alho₍ojà'', ''alhomäkì''.)
• Isokivi (Lepistö)  + (Suuri pyöreä jääkaudenaikainen irtolohkare. Kivi sijaitsee aivan Runontien vieressä. Lapset ovat pelänneet kiven vierimistä tielle ja ovat laittaneet kiven juurelle puutikkuja esteeksi. (v.S.R. 1938))
• Yrjänkivi  + (Suuri siirtokivi. Taru kertoo että sillä i … Suuri siirtokivi. Taru kertoo että sillä istunut ''sāre frȫkin,'' joll oli kultaiset kengät jalassa, on pudonnut kiveen sytyneeseen halkeamaan. Tarun muistaja (Selma Salminen, s. 1891) ei kertonut sitä nimen selitykseki, mutta jos kysymyksessä on yrkä-sana, se kai voitaisiin sellaiseksi käsittää (murteessa kuitenkin, ainakin nykyisin, vain ''ülkmiäs'').nkin, ainakin nykyisin, vain ''ülkmiäs'').)
• Isosuo (Heikkilä)  + (Suuri suo Heikkilän metsässä. Samassa metsässä myös pienempi Vähäsuo. Soiden yhteinen nimi on ''heikkilänsuat'' (ks. Heikkilä).)
• Lammenrahka  + (Suuri suo Savojärven ja Mynäjärven pohjois- ja itäpuolella. Vetelää, silmäkkeistä suota paikoin. Vrt. -rahka.)
• Isosuo (Vehmalainen)  + (Suuri suo, jonka Karjalan puolelle jäävää osaa sanotaan myös Ruskiaojan maakunnaksi.)
• Helsa  + (Suuri suo, kartassa virh. Isosuo.)
• Raistonsuo  + (Iso suo, rajoittuu pohjoisessa Laajoen rantaniittuihin ja etelässä Hirsaareen, Latosaariin ja Haavistoon.)
• Rukoushuone (Seppälä)  + (Siipolan tilan päärakennuksen eteläpuolella oleva iso kivi.)
• Korkvuori (Pietilä)  + (Suursaran luoteispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Suutarinsuonmäki  + (Suutarinsuon pohjoispuolella oleva mäki.)