Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Vuori  + (Korkea selvästi nouseva maastonkohta. Yleisesti rosoista kalliota, jota kasvillisuus peittää.)
• Kurkolanoja (Pursila)  + (Suuresta Ruopanojasta erkaneva valtaoja, joka laskee aina Nousiaisten Kuuvajokeen saakka Kurkola-nimisen kylän rajalla.)
• Harjula  + (Suuri kallio kylä koillisosassa. Jatkuu Mynämäen puolelle. Käytetään myös nimeä harjulammäki.)
• Harjulanmäki  + (Suuri kallio kylä koillisosassa. Jatkuu Mynämäen puolelle. Käytetään myös nimeä Harjula.)
• Mannuistenvuori  + (Suuri kallio kylän eteläkärjessä. Käytetään myös nimeä Isovuori.)
• Karlvuori  + (Suuri kallio kylän keskiosassa. Mainittakoon, että Mietoisten pitäjän peruskarttaan no 104405 on ko. kallion nimeksi merkitty ehkä virheellisesti Karlvuori, sillä tämä nimi oli kaikille haastateltaville tuntematon.)
• Kalsvuori (Kaivattula)  + (Suuri kallio kylän keskiosassa. Mainittakoon, että Mietoisten pitäjän peruskarttaan no 104405 on ko. kallion nimeksi merkitty ehkä virheellisesti Karlvuori, sillä tämä nimi oli kaikille haastateltaville tuntematon.)
• Kotkallio  + (Suuri kallio kylän keskivaiheilla. Nimen syntyä ei tiedetä varmasti. Kaksi eri mielipidettä: a) Kotkallio = Kotikallio, b) Kotkallio = Kotkakallio.)
• Isonummi  + (Suuri kallioalue, kuivaa maata, kasvaa mäntypuuta. Laajoen tiessä ''isònummemäkì'', joka pitkä ja jyrkkä. Nummen lounaispuolella ''isònummesua'' ja suon laidoilla ''isònummerahk''.)
• Junttihaudat  + (Suuri kivikasa Mäntylän lohkotilan rakennusten lähellä. ''juntti'' on tanskalainen. Tanskalaisia sanotaan paljon haudatun junttihautoihin joskus Tanskan ja Ruotsin sotien aikoihin. (HJ 80 v.).)
• Ruskeakivi  + (Suuri mereen ulottuva rantakivi. Kivi on lähellä Ruskaria. Koko tällä merenranta-alueella on maaperä ruskeaa. Kilometrin päässä on Ruskeakallio. Nimi on vanha.)
• Mietoisten aukko  + (Suuri merenlahti, joka työntyy Mietoisten … Suuri merenlahti, joka työntyy Mietoisten pitäjään. Suupuolta rajoittaa idässä Askaisten pitäjä, lännessä Vehmaa ja osittain Taivassalo. Tunnetaan myö nimitys Mietoisten lahti. Mietoisten kuuluessa Mynämäkeen olivat nimitykset Mynämäen lahti ja Mynämäen aukko yksinomaisia. Hyvin yleinen on myös lyhennysmuoto Mynälahti.n yleinen on myös lyhennysmuoto Mynälahti.)
• Hahlivuori  + (Suuri mäki Sukoisten pohjoispuolella olevassa hahlivuarenmetässä (21/37 4). Sukoisissa puhutaan Hahlivuoresta, Naapurit käyttävät mäestä nimeä Hahrivuori. Kartassa nimi on virheellisesti Hallivuori. Hahlivuoren vieressä on hahlivuarempelto (21/37 5).)
• Alho (peltoalue)  + (Suuri peltoalue, joka Markulan, Peren, Jak … Suuri peltoalue, joka Markulan, Peren, Jakin, Heiskan, Laurilan ja Kouhilan kantatalojen maata, alue alkaa Lukkarojasta ja päättyy Isoniittuun. Yli-Kouhilan ''ahoniit'' (2 34: 49 9) Alhonojan reunamilla oleva alue, joka pehmeämpää maata, ''alhompello'' ojasta ylempänä, kovempaa maata. Niittu, nyk. peltoa: ''alhoniitumpelt''. Alhosta kantataloja lähellä oleva pohjoisosa myös eri talojen Kotopeltoja, aina ei näitä edes lueta Alhoon. Jakin Alho myös Kaupantausta. Alhoon kuuluvat myös Markulan Sillantahto ja Peren Sahapelto. Katso myös ''alho₍ojà'', ''alhomäkì''.to. Katso myös ''alho₍ojà'', ''alhomäkì''.)
• Isokivi (Lepistö)  + (Suuri pyöreä jääkaudenaikainen irtolohkare. Kivi sijaitsee aivan Runontien vieressä. Lapset ovat pelänneet kiven vierimistä tielle ja ovat laittaneet kiven juurelle puutikkuja esteeksi. (v.S.R. 1938))
• Yrjänkivi  + (Suuri siirtokivi. Taru kertoo että sillä i … Suuri siirtokivi. Taru kertoo että sillä istunut ''sāre frȫkin,'' joll oli kultaiset kengät jalassa, on pudonnut kiveen sytyneeseen halkeamaan. Tarun muistaja (Selma Salminen, s. 1891) ei kertonut sitä nimen selitykseki, mutta jos kysymyksessä on yrkä-sana, se kai voitaisiin sellaiseksi käsittää (murteessa kuitenkin, ainakin nykyisin, vain ''ülkmiäs'').nkin, ainakin nykyisin, vain ''ülkmiäs'').)
• Isosuo (Heikkilä)  + (Suuri suo Heikkilän metsässä. Samassa metsässä myös pienempi Vähäsuo. Soiden yhteinen nimi on ''heikkilänsuat'' (ks. Heikkilä).)
• Lammenrahka  + (Suuri suo Savojärven ja Mynäjärven pohjois- ja itäpuolella. Vetelää, silmäkkeistä suota paikoin. Vrt. -rahka.)
• Isosuo (Vehmalainen)  + (Suuri suo, jonka Karjalan puolelle jäävää osaa sanotaan myös Ruskiaojan maakunnaksi.)
• Helsa  + (Suuri suo, kartassa virh. Isosuo.)
• Raistonsuo  + (Iso suo, rajoittuu pohjoisessa Laajoen rantaniittuihin ja etelässä Hirsaareen, Latosaariin ja Haavistoon.)
• Rukoushuone (Seppälä)  + (Siipolan tilan päärakennuksen eteläpuolella oleva iso kivi.)
• Korkvuori (Pietilä)  + (Suursaran luoteispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Suutarinsuonmäki  + (Suutarinsuon pohjoispuolella oleva mäki.)
• Suutilankorpi  + (Suutilan kylän pohjoispuolinen metsäalue, … Suutilan kylän pohjoispuolinen metsäalue, itärajana Laajoen kylään Laajoki, lännessä Mäyrinkorpi. Suutilankorpeen kuuluvat tällöin myös Aistin, Mäkelän, Lehtilän ja muut pienet lohkotilat, jotka oikeastaan mynämäkeläisten ulkopalstamaalla ja Mynämäen talojen vanhoja torppia.aalla ja Mynämäen talojen vanhoja torppia.)

• Hevoskulju (Kukola)  + (Suvantopaikka Mynäjoessa, hevosia uitettu kuljussa.)

• Kahnakulma  + (''kahnakulma'' on tavallisesti 'syrjäkylä'.)
• Kalmankulju  + (Syvä kohta Mynäjoessa kylän jokirajan keskivaiheilla. ''kalmaŋkuljusse o hukkunu pönkkälä kaks poikka.'' (Hilma Keskitalo 80 v.).)
• Impivaara  + (Syvälle metsään rakennettu mökki. Uudehko keksitty nimi.)
• Antikkalankulju  + (Syvänne Laajoessa (myös pelkkä Kulju). Huonosta esineestä on voitu sanoa: ''sē sais viär vaik anᴅikkalaŋɢulju'')
• Kulju (Antikkala)  + (Syvänne Laajoessa, useimmiten ''anᴅikkalaŋɢulju''.)
• Antinkulju  + (Syvänne Mynäjoessa Tiuvaistenkosken alapuolella. Läheisyydessä Impinkulju. Epävarman muistitiedon mukaan syvänteeseen on hukkunut Antti-niminen mies.)
• Impinkulju  + (Syvänne Mynäjoessa Tiuvaistenkosken alapuolella. Läheisyydessä Antinkulju.)
• Säpi  + (Säpi on vastikään merestä noussutta kostea … Säpi on vastikään merestä noussutta kosteaa vesijättömaata, jossa kasvaa ruokoa. Säpiä käytetään myös karjan laitumena. Tunnetaan myös muodot säpeikkö ja ruokosäpi. Kun meriheinän korjuuaika lähestyi, saatettiin sanoa: ''pi₍a ruvèta jo käümä säppel. mennä säppè sanòttiŋ‿ɢo mentti sitä̀ säppi leikkama.''sanòttiŋ‿ɢo mentti sitä̀ säppi leikkama.'')
• Hietala (Tiuvainen)  + (T. Kankareen omistama tila, nimi talonkirjasta. Tila tunnetaan paremmin aikaisempien omistajien nimen mukaan Antola, jonka suvun hallussa jo 1800-luvulla. (TK 1943))
• Isotahdon (Runoinen)  + (Tahtomeksi isohko pelto.)
• Kärrytienmäki (Kaarleinen)  + (Mäki Kaarleisten kylään johtavassa tiessä. Perimätiedon mukaan siltä lähtenyt sivutie länteen. Paikalla nykyään metsää.)
• Saarin Kuokkamaa  + (Takalan lohkotilan pieni pelto.)
• Kotopelto (Takala)  + (Takalan lohkotilan talon etelänpuolinen pelto.)
• Perkkiö (yleisnimi)  + (Takamaille raivattu uudispelto tai uudisniitty. Sanan merkitys osittain hämärtynyt. Esiintyy hyvin erimuotoisina variaatioina. Vrt. Perkkiönloukas, Perkko > Pervo, Perkkiönvainio, Peltoperkkiö.)
• Keskiosa (Pahikkala)  + (Takaosan koillispuolella sijaitseva pieni metsäpelto.)
• Lammashaanketo  + (Takapellon itäpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Kivistö (Seppälä)  + (Pieni kivinen pelto, joka on metsitetty.)
• Peräpelto (Nakkila)  + (Takapellon pohjoispuolella (kauempana) sijaitseva peltolohko. Sen länsipuolella on matalahko Peräpellonmäki.)
• Peräniituntie  + (Takatanhualta Peräniitulle jatkuva hevostie Lankkisten kylästä. Tietä käytettiin suorana reittinä Lankkisten kylän takamaille. Nykyisillä peltomaanmuokkausvälineillä ei vanhaa reittiä myöten pääse hyvin pellolle, vaan käytetään Pajulantietä.)
• Kopurinmäki  + (Takkulan itäpuolella sijaitseva metsämäki.)
• Munkki  + (Takkulan luoteispuolella sijaitseva peltolohko. Vertaa sen pohjoispuolela oleva pelto on Uusi-Munkki. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Iso Munki'' (TMKA, Mynämäki 3¹).)
• Nuokola (kulmakunta)  + (Takkulan pohjoispuolella sijaitseva kulmakunta. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Nuokola'' (TMKA, Mynämäki 3¹). Suurin osa on Mynämäen aluetta.)
• Kovero  + (Takkulan tilan kansanomainen rinnakkaisnimi omistajan sukunimen mukaan.)
• Pikku-Kinnari  + (Siipolan talon pieni pelto. Ks. Kinnarit.)
• Läpänperkko  + (Tallalan yksinäisen kantatalon pelto, mainitaan asiakirjoissa jo v. 1806 Beskrifning öfver Tallala Hemmans Ägor: ''Läpän Perko''; Suojoen ja Salavaisten kylien ja Tallalan yksinäisen talon isonjaon täydennysjaoista v. 1905: ''Lepänperko''.)