Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Kalmankulju  + (Syvä kohta Mynäjoessa kylän jokirajan keskivaiheilla. ''kalmaŋkuljusse o hukkunu pönkkälä kaks poikka.'' (Hilma Keskitalo 80 v.).)
• Impivaara  + (Syvälle metsään rakennettu mökki. Uudehko keksitty nimi.)
• Antikkalankulju  + (Syvänne Laajoessa (myös pelkkä Kulju). Huonosta esineestä on voitu sanoa: ''sē sais viär vaik anᴅikkalaŋɢulju'')
• Kulju (Antikkala)  + (Syvänne Laajoessa, useimmiten ''anᴅikkalaŋɢulju''.)
• Antinkulju  + (Syvänne Mynäjoessa Tiuvaistenkosken alapuolella. Läheisyydessä Impinkulju. Epävarman muistitiedon mukaan syvänteeseen on hukkunut Antti-niminen mies.)
• Impinkulju  + (Syvänne Mynäjoessa Tiuvaistenkosken alapuolella. Läheisyydessä Antinkulju.)
• Säpi  + (Säpi on vastikään merestä noussutta kostea … Säpi on vastikään merestä noussutta kosteaa vesijättömaata, jossa kasvaa ruokoa. Säpiä käytetään myös karjan laitumena. Tunnetaan myös muodot säpeikkö ja ruokosäpi. Kun meriheinän korjuuaika lähestyi, saatettiin sanoa: ''pi₍a ruvèta jo käümä säppel. mennä säppè sanòttiŋ‿ɢo mentti sitä̀ säppi leikkama.''sanòttiŋ‿ɢo mentti sitä̀ säppi leikkama.'')
• Hietala (Tiuvainen)  + (T. Kankareen omistama tila, nimi talonkirjasta. Tila tunnetaan paremmin aikaisempien omistajien nimen mukaan Antola, jonka suvun hallussa jo 1800-luvulla. (TK 1943))
• Isotahdon (Runoinen)  + (Tahtomeksi isohko pelto.)
• Kärrytienmäki (Kaarleinen)  + (Mäki Kaarleisten kylään johtavassa tiessä. Perimätiedon mukaan siltä lähtenyt sivutie länteen. Paikalla nykyään metsää.)
• Saarin Kuokkamaa  + (Takalan lohkotilan pieni pelto.)
• Kotopelto (Takala)  + (Takalan lohkotilan talon etelänpuolinen pelto.)
• Perkkiö (yleisnimi)  + (Takamaille raivattu uudispelto tai uudisniitty. Sanan merkitys osittain hämärtynyt. Esiintyy hyvin erimuotoisina variaatioina. Vrt. Perkkiönloukas, Perkko > Pervo, Perkkiönvainio, Peltoperkkiö.)
• Keskiosa (Pahikkala)  + (Takaosan koillispuolella sijaitseva pieni metsäpelto.)
• Lammashaanketo  + (Takapellon itäpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Kivistö (Seppälä)  + (Pieni kivinen pelto, joka on metsitetty.)
• Peräpelto (Nakkila)  + (Takapellon pohjoispuolella (kauempana) sijaitseva peltolohko. Sen länsipuolella on matalahko Peräpellonmäki.)
• Peräniituntie  + (Takatanhualta Peräniitulle jatkuva hevostie Lankkisten kylästä. Tietä käytettiin suorana reittinä Lankkisten kylän takamaille. Nykyisillä peltomaanmuokkausvälineillä ei vanhaa reittiä myöten pääse hyvin pellolle, vaan käytetään Pajulantietä.)
• Kopurinmäki  + (Takkulan itäpuolella sijaitseva metsämäki.)
• Munkki  + (Takkulan luoteispuolella sijaitseva peltolohko. Vertaa sen pohjoispuolela oleva pelto on Uusi-Munkki. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Iso Munki'' (TMKA, Mynämäki 3¹).)
• Nuokola (kulmakunta)  + (Takkulan pohjoispuolella sijaitseva kulmakunta. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Nuokola'' (TMKA, Mynämäki 3¹). Suurin osa on Mynämäen aluetta.)
• Kovero  + (Takkulan tilan kansanomainen rinnakkaisnimi omistajan sukunimen mukaan.)
• Pikku-Kinnari  + (Siipolan talon pieni pelto. Ks. Kinnarit.)
• Läpänperkko  + (Tallalan yksinäisen kantatalon pelto, mainitaan asiakirjoissa jo v. 1806 Beskrifning öfver Tallala Hemmans Ägor: ''Läpän Perko''; Suojoen ja Salavaisten kylien ja Tallalan yksinäisen talon isonjaon täydennysjaoista v. 1905: ''Lepänperko''.)
• Vähävainio (Tallala)  + (Tallalan yksinäisen pelto. Isojako 1806: ''Wähä Wainio''.)

• Kivisuo  + (Tallalan yksinäisen peltoa lähellä Ruohantteeta.)

• Vasikkahaka (Tallala)  + (Tallalan yksinäisen peltoa, entistä hakamaata. Isojako 1806: ''Wsicka Haka''.)
• Uusitahdon (Tallala)  + (Tallalan yksinäisen pieni pelto, isojako Uusitahdon.)
• Tallanvuori  + (Tallalan yksinäisen pohjoispuolella olevaa … Tallalan yksinäisen pohjoispuolella olevaa Linttisvuorta ja itäpuolella olevaa Hyppisvuorta (kartassa virheellisesti Tallanvuori) sanotaan molempia usen Tallanvuoreksi, silloin kun varsinaisia nimiä ei tiedetä. Varsinkin muunkyläläisten käyttämämä. Vanhat sanovat, ettei mitään varsinaista Tallanvuorta Suojoella tai Tallalassa ole. (HJ, VO, TO, LL).ella tai Tallalassa ole. (HJ, VO, TO, LL).)
• Tallala (yksinäinen)  + (Tallan virallinen nimi, ei käytössä.)
• Grönroos (Aarlahti)  + (Talo (nimi sukunimen mukaan), ent. Ylistalon torppa. Nyk. kesämökkinä. Vir. nimi Rantakaista (ei kans.om. käytössä). Pitäjäkartassa (v. 1947) väärä sijainti.)
• Hietalahti  + (Talo (perustettu v. 1918). Nimi on sepitetty kylännimen pohjalta.)
• Vuola  + (Talo (vanhoja kantataloja). Isännän (JV 19 … Talo (vanhoja kantataloja). Isännän (JV 1909) mukaan vielä 30 v. sitten käytettiin nimeä ''vuarela''; siitä olisi nykyinen nimi kehittynyt (sen perusteena voisi olla talon sijainti melkein Kalliovuoren juurella; nimestäjän arviointi). Kuitenkin jo isonjaon asiakirjoissa v. 1807 ''Wuola''. isonjaon asiakirjoissa v. 1807 ''Wuola''.)
• Ylis-Haakari  + (Talo (vanhoja kantataloja). Myös ollut sukunimenä. Naapuritalo: Alis-Haakari. Katso myös Haakari.)
• Anttila (Valaskallio)  + (Valaskallion Anttilan kantatalo Mietoisissa. Talolla ulkoniittu Mynämäen Lemmin Hepolanmäessä, palstasta erotettu Metsämäen lohkotila, jäljellä ''anttilamaa''.)
• Alis-Haakari  + (Talo (vanhoja kantataloja). Naapuritalo: Ylis-Haakari.)
• Nikula (Valaskallio)  + (Talo (vanhoja kantataloja); nimi ollut myös omistajien sukunimenä. Entinen nimi Suutari (muuttunut 1800-luvun loppupuolella). Asukkaat ''nikùlalaise''. Peruskartassa (v. 1968) nimi osoittaa väärää taloa, nimittäin Paavolaa.)
• Nuora  + (Talo Kallavuoren juurella, Roineen jälkeen seuraava asuttu talo. Lohkaistu siirtoväkeä varten Mäenkylän pellosta. Järvelä on liitetty Nuoraan. Talo on saanut nimen asukkaiden mukaan.)
• Kylmäniittu (Kuuskorpi)  + (Talo Kylmäniitun pellon laidassa (pitäjänkartassa sukunimen mukaan Virtanen). Rakennettu v. 1916 Kuuskorven isännän vanhan miehen rakennukseksi. Itsenäistynyt 1930-luvulla. Virallinen nimi Kuusvuori (ei kansanomaisessa käytössä).)
• Vähä-Halo (Valaskallio)  + (Talo Mietoisissa, talolla ollut ulkopalsta Mynämäessä. Palstasta erotettu Mäkilän lohkotila. Vrt. Halonmaa, Isohalo: talojen nimet siirtyneet ulkopalstoilla peltojen nimiksi. (AV).)
• Tuokila (yksinäinen)  + (Talo kylän eteläosassa. Käsittänyt aikaisemmin koko kylän.)
• Setälä (Koivisto)  + (Talo pienellä metsäsaarekkeella Koivistost … Talo pienellä metsäsaarekkeella Koivistosta länteen päin Lepolan takana. Informantin mukaan talon rakensi vanha merimies, Koiviston talon setä (AH 1929). Kirjallisuus mainitsee Amerikan-sedän, jolle talo on rakennettu v. 1926 tämän palattua kotiseuduilleen (Kauko-Vainio 1993, 87).a kotiseuduilleen (Kauko-Vainio 1993, 87).)
• Tuomenmäki (tila)  + (Talo, Kumiruonasta lohkottu. Rekisterinimi muodossa Tuomimäki.)
• Blomberg  + (Talo, Teinilän entinen nimi.)
• Kylä-Mattila  + (Talo, aikoinaan on halkomalla muodostettu Mattilan talosta. Ks. Mattila, Mäki-Mattila.)
• Vihava (talo)  + (Talo, ainoa Vihavan kylän asumus. Se on ol … Talo, ainoa Vihavan kylän asumus. Se on ollut varhemmin aivan Mynäjoen pohjoisrannalla ja ''sotaherran on asuneet siällä'' (eli kun on ollut sotilasvirkatalona). Rakennukset on siiretty nykyiselle paikalle viimeistään 1800-luvulla. Nimi on myös omistajien sukunimi.luvulla. Nimi on myös omistajien sukunimi.)
• Ojala (Sydänperä)  + (Talo, entinen Koskisen Iisakin torppa. Lähellä Isoaojaa. Autiona vuodesta 1937, jolloin asukkaat muuttivat Vuoristoon (½ km kaakkoon).)
• Välilä (Kumiruona)  + (Talo, entinen Kumiruonan torppa, itsenäistynyt 1930-luvun puolivälissä. Nimenannon perusteena on ollut sijainti Rantalan ja Heinosen (myös entisiä Kumiruonan torppia) välillä.)
• Koskenranta (Myllykylä)  + (Talo, entinen Myllykylän yksinäistalo, jonka kerrottiin oleva 330 vuotta vanha talo, entinen vaskirummunlyöjän virkatalo. Talon kohdalla Laajoessa on ollut koski, jossa ainakin 1600-luvulta lähtien on ollut mylly.)
• Niemi (Antikkala)  + (Talo, entinen Perintötalon torppa. Tällä nimellä tunnettu vuodesta 1916, jolloin Kustaa Niemi asettui siihen; sitä ennen ''lauren''. Virallinen nimi Kytä ei kansanomaisessa käytössä.)
• Pinomäki (Hietamäki)  + (Talo, entinen Ravean kartanon torppa (ennen: Aalsteen). Ei ole tietoa tämän nimisestä luonnonpaikasta.)