Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Kylä-Mattila  + (Talo, aikoinaan on halkomalla muodostettu Mattilan talosta. Ks. Mattila, Mäki-Mattila.)
• Vihava (talo)  + (Talo, ainoa Vihavan kylän asumus. Se on ol … Talo, ainoa Vihavan kylän asumus. Se on ollut varhemmin aivan Mynäjoen pohjoisrannalla ja ''sotaherran on asuneet siällä'' (eli kun on ollut sotilasvirkatalona). Rakennukset on siiretty nykyiselle paikalle viimeistään 1800-luvulla. Nimi on myös omistajien sukunimi.luvulla. Nimi on myös omistajien sukunimi.)
• Ojala (Sydänperä)  + (Talo, entinen Koskisen Iisakin torppa. Lähellä Isoaojaa. Autiona vuodesta 1937, jolloin asukkaat muuttivat Vuoristoon (½ km kaakkoon).)
• Välilä (Kumiruona)  + (Talo, entinen Kumiruonan torppa, itsenäistynyt 1930-luvun puolivälissä. Nimenannon perusteena on ollut sijainti Rantalan ja Heinosen (myös entisiä Kumiruonan torppia) välillä.)
• Koskenranta (Myllykylä)  + (Talo, entinen Myllykylän yksinäistalo, jonka kerrottiin oleva 330 vuotta vanha talo, entinen vaskirummunlyöjän virkatalo. Talon kohdalla Laajoessa on ollut koski, jossa ainakin 1600-luvulta lähtien on ollut mylly.)
• Niemi (Antikkala)  + (Talo, entinen Perintötalon torppa. Tällä nimellä tunnettu vuodesta 1916, jolloin Kustaa Niemi asettui siihen; sitä ennen ''lauren''. Virallinen nimi Kytä ei kansanomaisessa käytössä.)
• Pinomäki (Hietamäki)  + (Talo, entinen Ravean kartanon torppa (ennen: Aalsteen). Ei ole tietoa tämän nimisestä luonnonpaikasta.)
• Aalsteen  + (Talo, entinen Ravean kartanon torppa (itsenäistymisen yhteydessä nimeksi tullut Pinomäki). Nimi sukunimen mukaan (Ahlstedt!))
• Virta (Hietamäki)  + (Talo, entinen Ravean kartanon torppa (nimi silloisten asukkaiden sukunimi).)
• Rintala (Hietamäki)  + (Talo, entinen Ravean kartanon torppa. Nimen synnystä ei ole tietoa; se on aikoinaan ollut myös asukkaiden sukunimenä.)
• Haapa-Perkko  + (Talo, entinen Ravean kartanon torppa. Nimen perusteesta ei ole tietoa. Ks. Perkko.)
• Unikankare (tila)  + (Talo, entinen Saaren kartanon torppa. Nime … Talo, entinen Saaren kartanon torppa. Nimelle on olemassa kaksikin selitystä. Kerrotaan, että ennen aikaan ''taksvärkkäri makkaskelì ja nukkuskelis sīn'' nimittäin kumpareella, jossa talo on. Toisen selityksen mukaan torpassa on joskus ollut hyvin uninen isäntä.passa on joskus ollut hyvin uninen isäntä.)
• Teinilä  + (Talo, entinen Saaren kartanon torppa. Torppana ja 1930-luvulle asti Blomberg (=asukkaiden sukunimi, joka suomennettu).)
• Hakala (Telkinmäki)  + (Talo, entinen Telkinmäen torppa (nykyään se tunnetaan omistajan nimellä Haanperä). Alue on ilmeisesti ennen ollut hakana. hakàlaloukas : -loukkas (2: 3E 13) = pelto edellisen kohdalla (Telkinmäen).)
• Seppälä (Aarlahti)  + (Talo, entinen mäkitupa (Ylistalon). Rakennettu vuoden 1890 paikkeilla. Siinä on ollut seppiä kahdessa polvessa. Pitäjänkartassa (v. 1947) virheellisesti Lehtoranta (todellisuudessa parin sadan metrin päässä 10G 1).)
• Salonen (Antikkala)  + (Talo, entinen mäkitupa. Nimi sukunimen mukaan. Rekisterinimi Halmeranta, ei kansanomaisessa käytössä.)
• Halmeranta  + (Talo, entinen mäkitupa. Rekisterinimi Halmeranta, ei kansanomaisessa käytössä. Sukunimen mukaan käytössä Salonen.)
• Kytä (Antikkala)  + (Talo, entinen torppa (Perintötalon Kytässä). Vain rekisterinimi, kansanomaisesti tunnettu asukkaan nimellä ''niämi'' (vuodesta 1916, sitä ennen tiettävästi silloisen asukkaan mukaan ''lauren'').)
• Lehtemäki (Antikkala)  + (Talo, entinen torppa (Perintötalon). Nimi suomennettu, ennen Sundgren. Myös sukunimenä. Peruskartassa (v. 1968) ja maarekisterissä Lehtimäki.)
• Erkkilä (Ravea)  + (Talo, entinen torppa (ennen Grönlund, nimi (= sukunimi) suomennettu).)
• Papinmäki (Sydänperä)  + (Talo, entinen torppa (itsenäistynyt 1930-l … Talo, entinen torppa (itsenäistynyt 1930-luvulla). Nykyiset asukkaat ovat muuttaneet talonsa nimen Lähteenmäeksi (syrjäyttämässä myös kansanomaisessa käytössä vanhan nimen). Nimeä ei osata selittää (talo sijaitsee jokseenkin tasaisella!). Isonjaon asiakirjoissa v. 1807: Papin Mäki, pelto; Papinmäki Torp åker. ''sīt metä̀st menè papímäkken ᴅiä.''åker. ''sīt metä̀st menè papímäkken ᴅiä.'')
• Jokinen (Saari)  + (Talo, entinen torppa (nimi asukkaiden sukunimi (ei nykyisten)).)
• Leino (Aarlahti)  + (Talo, entinen torppa (nimi sukunimen mukaan). Virallinen nimi: Välimaa (ei kansanom. käytössä).)
• Sillankorva (Saari)  + (Talo, entinen torppa Kylmänvainionojan yli johtava maantiesillan korvassa. Itsenäistymisen yhteydessä 1920-luvulla rekisterinimeksi tuli Sillanpää; kun se 1930-luvulla hailkaistiin, tuli toisen talon (2; 2D 2) rekisterinimeksi vanha torpannimi.)
• Marjamäki (Kuuskorpi)  + (Talo, entinen torppa rantaan päin laskevassa rinteessä, jossa on kasvanut hyvin marjoja; paikalla ei kuitenkaan tiettävästi ole ennen talon rakentamista ollut nimeä.)

• Sundgren  + (Talo, entinen torppa, nykyisin Lehtemäki.)

• Grönlund (Ravea)  + (Talo, entinen torppa. Nykyisin Erkkilä (nimi (= sukunimi) suomennettu luultavasti 1930-luvulla).)
• Tuominen (Saari)  + (Talo, entinen torppa. Virallinen nimi Maunula ei kansanomaisessa käytössä. Nimi on asukkaiden sukunimi.)
• Frälsi  + (Talo, entinen vapaatila; nimi syrjäytynyt käytöstä (muistetaan käytetyn vielä ainakin 50 v. sitten), nykyisin Haijala. Samassa pihapiirissä ''perìnttalò''.)
• Ylis-Punta  + (Talo, hävinnyt kuten Naapuritalo Alis-Punt … Talo, hävinnyt kuten Naapuritalo Alis-Puntakin (lopullisesti 1920-luvun alussa; 13 ha siitä kuuluu Antikkalan Haijalaan). Päärakennus nykyisin maamiesseuran talona (oikeastaan sen sisällä); ennen seurojen- ja suojeluskuntatalona. Nimi on ollut myös sukunimenä. Katso myös Haakari.llut myös sukunimenä. Katso myös Haakari.)
• Mäkilä (Juva)  + (Talo, johon ensimmäiset suvun viljelijät o … Talo, johon ensimmäiset suvun viljelijät ovat tulleet vuonna 1728. Sukunimeksi Mäkilä on tullut tämän vuosisadan alussa. Talorakennus on alkuperäinen, joskin sitä on rakennettu kolmessa vaiheessa. Talosta on erotettu Paloharjan torppa. Ihmiset sanovat yleensä tulevansa ''juvà mäkìlä'' erotukseksi muista veljeksistä. Talonnimen mukaan on nimetty Mäkilän kohdalla oleva mäki ja risteyskohta.kilän kohdalla oleva mäki ja risteyskohta.)
• Hiilola  + (Talo, joka 1. maailmansotaan asti käsitti … Talo, joka 1. maailmansotaan asti käsitti Ylishiilola- ja Alishiilola-nimiset osat. Nyttemmin yhteisnimitys vakiintunut. Tila mainitaan vuoden 1722 maakirjassa autiotilana nimellä ''Hilola''. / Kantatalo, joka on jaettu kahteen osaan Alis-Hiilolaan ja Ylis-Hiilolaan. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Hilola'' (TMKA, Mynämäki 34¹).talonnimi ''Hilola'' (TMKA, Mynämäki 34¹).)
• Heikola  + (Talo, joka esiintyy mm. Antti Lizeliuksen kirjanpidossa vuodelta 1763 nykyisessä muodossaan. Asukkaat: ''heikola'' (myös sukunimenä).)
• Katunpää  + (Talo, joka kuuluu kylän päätaloihin ja on … Talo, joka kuuluu kylän päätaloihin ja on peräisin jo 1500-luvulta. Suku on välillä saattanut siirtyä Knuutilan taloon, mutta tullut takaisin Katunpäähän. Talosta on myöhemmin erotettu Junnilan tilan maita yhdelle talon pojalle. Rekolan tila on ostettu Merilältä vanhanemännän asunnoksi. Talolla on ollut Laajoen rannassa, Juvankoskessa, oma kotitarvemylly, ''katumpǟmüllü'' 104403 22/46 2.rvemylly, ''katumpǟmüllü'' 104403 22/46 2.)
• Halola (talo)  + (Talo, joka nykyään on kylän ainoa asumus. Se on muodostunut, kun kaksi kantataloa on yhdistetty.)
• Aikkinen (talo)  + (Aikkisten kylän keskustalo)
• Alis-Puntala (talo)  + (Talo, joka on aikoinaan lohkottu Puntalan talosta. Myöhemmin siihen on liitetty Ylis-Puntala. Omistajien sukunimi on Puntala.)
• Airikki (talo)  + (Nykyisen Keskitalon paikalla ennen ollut kantatalo, joka on hävitetty ja maat jaettu. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Airiki'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Ali-Karhula  + (Talo, joka on erotettu vanhasta Karhulasta. Talo on ennen sijainnut kylän vanhalla tonttimaalla Mynäjoen etelärannalla (104406: 54/30 1))
• Kasakka  + (Talo, joka on kuulunut kylän suurimpiin. Kasakka on ollut rälssitila Venäjän vallan aikana. Kivilän torppa on ehkä Kasakasta erotettu. ''jokù sanos et sēki on kasàkalaissi. venäläissiki josku ollu.'' (LL 1902).)
• Kaneli  + (Talo, joka on mahdollisesti ollut joskus Karjalantien ja Junnilaan vievän tien risteyskohdan lähellä. (EK 1927).)
• Rahkola (talo)  + (Talo, joka on muodostunut, kun kylän kantatalot on yhdistetty.)
• Meritalo (Karhula)  + (Talo, joka on perustettu 1800-luvulla, kun vanha Karhulan yksinäistalo on halottu. Talon uudempi nimi on Etelätalo.)
• Etelätalo  + (Talo, joka perustettu 1800-luvulla, kun vanha Karhulan yksinäistalo on halottu. Vrt. toisen osan nimi on Pohjatalo. Vanha nimi on Meritalo.)
• Pohjatalo (Karhula)  + (Talo, joka perustettu, kun 1800-luvulla on lohkottu vanha Karhulan yksinäistalo. Talon aittarakennus on vuodelta 1762 (vuosiluku rakennuksessa). Etelämpänä oleva osatalo on Etelätalo. Talon kohdalla olevan mäen nimi on ''pohjatalommäki''.)
• Airikkala (Palolainen)  + (Talo, joka sijaitsee Hannulan eteläpuolella.)
• Kuninkaantalo  + (Talo, jonka virallinen nimi on ollut Kuninkainen.)
• Jokila (Valtola)  + (Talo, jossa toimii nykyisin kunnalliskoti. Talo sijaitsee Mynäjoen varrella.)
• Knuutila (Juva)  + (Kantatalo, joka on purettu hiljattain. Yleisempi kansanomainen rinnakkaismuoto on ''knūti''. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu molemmat nimimuodot: ''Knutila'' ja ''Knuti'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Rantala (Kumiruona)  + (Talo, nimi sukunimen mukaan. Entinen torppa.)
• Vasikkala  + (Talo, ostettu perintötilaksi 1761 (vuoden … Talo, ostettu perintötilaksi 1761 (vuoden 1905 maakirjan mukaan). Tila jaettu myöhemmin Ylis-Vasikkalaksi ja Alis-Vasikkalaksi. Molemmat päärakennukset purettu ennen vuotta 1945. / Hävinnyt kantatalo, joka on ollut jakaantuneena kahteen osaan: Ylis-Vasikkalaan ja Alis-Vasikkalaan. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu nimi ''Wasikala hemman'' (TMKA, Mynämäki 9²). Ks. Vasikkalanmäki. Vuoden 1740 karttaselitelmässä on mainittu ''Wasikala'' (TMKA, Mynämäki 9¹).mainittu ''Wasikala'' (TMKA, Mynämäki 9¹).)