Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Papinmäki (Sydänperä)  + (Talo, entinen torppa (itsenäistynyt 1930-l … Talo, entinen torppa (itsenäistynyt 1930-luvulla). Nykyiset asukkaat ovat muuttaneet talonsa nimen Lähteenmäeksi (syrjäyttämässä myös kansanomaisessa käytössä vanhan nimen). Nimeä ei osata selittää (talo sijaitsee jokseenkin tasaisella!). Isonjaon asiakirjoissa v. 1807: Papin Mäki, pelto; Papinmäki Torp åker. ''sīt metä̀st menè papímäkken ᴅiä.''åker. ''sīt metä̀st menè papímäkken ᴅiä.'')
• Jokinen (Saari)  + (Talo, entinen torppa (nimi asukkaiden sukunimi (ei nykyisten)).)
• Leino (Aarlahti)  + (Talo, entinen torppa (nimi sukunimen mukaan). Virallinen nimi: Välimaa (ei kansanom. käytössä).)
• Sillankorva (Saari)  + (Talo, entinen torppa Kylmänvainionojan yli johtava maantiesillan korvassa. Itsenäistymisen yhteydessä 1920-luvulla rekisterinimeksi tuli Sillanpää; kun se 1930-luvulla hailkaistiin, tuli toisen talon (2; 2D 2) rekisterinimeksi vanha torpannimi.)
• Marjamäki (Kuuskorpi)  + (Talo, entinen torppa rantaan päin laskevassa rinteessä, jossa on kasvanut hyvin marjoja; paikalla ei kuitenkaan tiettävästi ole ennen talon rakentamista ollut nimeä.)
• Sundgren  + (Talo, entinen torppa, nykyisin Lehtemäki.)
• Grönlund (Ravea)  + (Talo, entinen torppa. Nykyisin Erkkilä (nimi (= sukunimi) suomennettu luultavasti 1930-luvulla).)
• Tuominen (Saari)  + (Talo, entinen torppa. Virallinen nimi Maunula ei kansanomaisessa käytössä. Nimi on asukkaiden sukunimi.)
• Frälsi  + (Talo, entinen vapaatila; nimi syrjäytynyt käytöstä (muistetaan käytetyn vielä ainakin 50 v. sitten), nykyisin Haijala. Samassa pihapiirissä ''perìnttalò''.)
• Ylis-Punta  + (Talo, hävinnyt kuten Naapuritalo Alis-Punt … Talo, hävinnyt kuten Naapuritalo Alis-Puntakin (lopullisesti 1920-luvun alussa; 13 ha siitä kuuluu Antikkalan Haijalaan). Päärakennus nykyisin maamiesseuran talona (oikeastaan sen sisällä); ennen seurojen- ja suojeluskuntatalona. Nimi on ollut myös sukunimenä. Katso myös Haakari.llut myös sukunimenä. Katso myös Haakari.)
• Mäkilä (Juva)  + (Talo, johon ensimmäiset suvun viljelijät o … Talo, johon ensimmäiset suvun viljelijät ovat tulleet vuonna 1728. Sukunimeksi Mäkilä on tullut tämän vuosisadan alussa. Talorakennus on alkuperäinen, joskin sitä on rakennettu kolmessa vaiheessa. Talosta on erotettu Paloharjan torppa. Ihmiset sanovat yleensä tulevansa ''juvà mäkìlä'' erotukseksi muista veljeksistä. Talonnimen mukaan on nimetty Mäkilän kohdalla oleva mäki ja risteyskohta.kilän kohdalla oleva mäki ja risteyskohta.)
• Hiilola  + (Talo, joka 1. maailmansotaan asti käsitti … Talo, joka 1. maailmansotaan asti käsitti Ylishiilola- ja Alishiilola-nimiset osat. Nyttemmin yhteisnimitys vakiintunut. Tila mainitaan vuoden 1722 maakirjassa autiotilana nimellä ''Hilola''. / Kantatalo, joka on jaettu kahteen osaan Alis-Hiilolaan ja Ylis-Hiilolaan. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Hilola'' (TMKA, Mynämäki 34¹).talonnimi ''Hilola'' (TMKA, Mynämäki 34¹).)
• Heikola  + (Talo, joka esiintyy mm. Antti Lizeliuksen kirjanpidossa vuodelta 1763 nykyisessä muodossaan. Asukkaat: ''heikola'' (myös sukunimenä).)
• Katunpää  + (Talo, joka kuuluu kylän päätaloihin ja on … Talo, joka kuuluu kylän päätaloihin ja on peräisin jo 1500-luvulta. Suku on välillä saattanut siirtyä Knuutilan taloon, mutta tullut takaisin Katunpäähän. Talosta on myöhemmin erotettu Junnilan tilan maita yhdelle talon pojalle. Rekolan tila on ostettu Merilältä vanhanemännän asunnoksi. Talolla on ollut Laajoen rannassa, Juvankoskessa, oma kotitarvemylly, ''katumpǟmüllü'' 104403 22/46 2.rvemylly, ''katumpǟmüllü'' 104403 22/46 2.)
• Halola (talo)  + (Talo, joka nykyään on kylän ainoa asumus. Se on muodostunut, kun kaksi kantataloa on yhdistetty.)
• Aikkinen (talo)  + (Aikkisten kylän keskustalo)
• Alis-Puntala (talo)  + (Talo, joka on aikoinaan lohkottu Puntalan talosta. Myöhemmin siihen on liitetty Ylis-Puntala. Omistajien sukunimi on Puntala.)
• Airikki (talo)  + (Nykyisen Keskitalon paikalla ennen ollut kantatalo, joka on hävitetty ja maat jaettu. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Airiki'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Ali-Karhula  + (Talo, joka on erotettu vanhasta Karhulasta. Talo on ennen sijainnut kylän vanhalla tonttimaalla Mynäjoen etelärannalla (104406: 54/30 1))
• Kasakka  + (Talo, joka on kuulunut kylän suurimpiin. Kasakka on ollut rälssitila Venäjän vallan aikana. Kivilän torppa on ehkä Kasakasta erotettu. ''jokù sanos et sēki on kasàkalaissi. venäläissiki josku ollu.'' (LL 1902).)
• Kaneli  + (Talo, joka on mahdollisesti ollut joskus Karjalantien ja Junnilaan vievän tien risteyskohdan lähellä. (EK 1927).)
• Rahkola (talo)  + (Talo, joka on muodostunut, kun kylän kantatalot on yhdistetty.)
• Meritalo (Karhula)  + (Talo, joka on perustettu 1800-luvulla, kun vanha Karhulan yksinäistalo on halottu. Talon uudempi nimi on Etelätalo.)
• Etelätalo  + (Talo, joka perustettu 1800-luvulla, kun vanha Karhulan yksinäistalo on halottu. Vrt. toisen osan nimi on Pohjatalo. Vanha nimi on Meritalo.)
• Pohjatalo (Karhula)  + (Talo, joka perustettu, kun 1800-luvulla on lohkottu vanha Karhulan yksinäistalo. Talon aittarakennus on vuodelta 1762 (vuosiluku rakennuksessa). Etelämpänä oleva osatalo on Etelätalo. Talon kohdalla olevan mäen nimi on ''pohjatalommäki''.)

• Airikkala (Palolainen)  + (Talo, joka sijaitsee Hannulan eteläpuolella.)

• Kuninkaantalo  + (Talo, jonka virallinen nimi on ollut Kuninkainen.)
• Jokila (Valtola)  + (Talo, jossa toimii nykyisin kunnalliskoti. Talo sijaitsee Mynäjoen varrella.)
• Knuutila (Juva)  + (Kantatalo, joka on purettu hiljattain. Yleisempi kansanomainen rinnakkaismuoto on ''knūti''. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu molemmat nimimuodot: ''Knutila'' ja ''Knuti'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Rantala (Kumiruona)  + (Talo, nimi sukunimen mukaan. Entinen torppa.)
• Vasikkala  + (Talo, ostettu perintötilaksi 1761 (vuoden … Talo, ostettu perintötilaksi 1761 (vuoden 1905 maakirjan mukaan). Tila jaettu myöhemmin Ylis-Vasikkalaksi ja Alis-Vasikkalaksi. Molemmat päärakennukset purettu ennen vuotta 1945. / Hävinnyt kantatalo, joka on ollut jakaantuneena kahteen osaan: Ylis-Vasikkalaan ja Alis-Vasikkalaan. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu nimi ''Wasikala hemman'' (TMKA, Mynämäki 9²). Ks. Vasikkalanmäki. Vuoden 1740 karttaselitelmässä on mainittu ''Wasikala'' (TMKA, Mynämäki 9¹).mainittu ''Wasikala'' (TMKA, Mynämäki 9¹).)
• Ruonkallio (talo)  + (Talo, sijainnut pitäjän itäosassa Mynäjoen … Talo, sijainnut pitäjän itäosassa Mynäjoen varrella sen itäpuolella. Seuraavat maininnat Ruonkalliosta Perälän teoksessa ''Mynämäki 1260-1960'', s. 177: Ruonkallion aikaisempana omistajana mainitaa Olavi Uusinaapuri Nyagranne. V. 1452 Ruonkallion Olavi tarkastusmiehenä käräjillä. Juhana III lahjoittanut tilan v. 1577 Lucretia Gyllenhjelmille. Seuraava isäntä oli tämän sisarenpoika Jaakko De la Gardie. Ruonkallion tilaa ei ole nykyisin olemassa, vaan siitä on syntynyt samanniminen kylä, jossa muutamia tiloja. Nimestä Ruonkallio käytetty myös seuraavanlaisia muotoja: Ruonakallio, Ruonankallio, mm. v. 1699 (Perälä: ''Mynämäki 1260-1960'', s. 112). Apellatiivi ruona tarkoittaa eräänlaista kalastusvälinettä. tarkoittaa eräänlaista kalastusvälinettä.)
• Mäkilä (Perpoinen)  + (Talo, toinen Pärposin kantatalo.)
• Lepola (Koivisto)  + (Talo, vanhan väen asumus. Rakennettu v. 1937 vanhalle-emännälle.)
• Hoppela (Tarvainen)  + (Talo.)
• Knaapi  + (Talo. Asukkaat: ''knāpi'' myös sukunimeltään. Perintötilaksi v. 1844 (vuoden 1905 maakirjan mukaan). Kylällä käytetään juopuneen nimityksenä ''rasvnahkne miäs knǟkiŋ ɢnāpin ᴅakka''.)
• Pellilä (kantatalo)  + (Kantatalo)
• Setälä (Koivisto)  + (Talo pienellä metsäsaarekkeella Koivistost … Talo pienellä metsäsaarekkeella Koivistosta länteen päin Lepolan takana. Informantin mukaan talon rakensi vanha merimies, Koiviston talon setä (AH 1929). Kirjallisuus mainitsee Amerikan-sedän, jolle talo on rakennettu v. 1926 tämän palattua kotiseuduilleen (Kauko-Vainio 1993, 87).a kotiseuduilleen (Kauko-Vainio 1993, 87).)
• Raukka (talo)  + (Talo. Sijainnut kylän eteläosassa (vrt. Uk … Talo. Sijainnut kylän eteläosassa (vrt. Ukkola). Käsittänyt yksinään koko kylän. Ollut kappalaispappila. Siellä syntyi Daniel Juslenius v. 1776 (Perälä: ''Mynämäki 1260-1960'', s. 103). Talon rakennukset hävinneet. Nimi Raukka ollut ainakin v. 1654 asussa Raukaa (Perälä: ''Mynämäki 1260-1960'', s. 176). (Perälä: ''Mynämäki 1260-1960'', s. 176).)
• Ukkola (Raukkaa)  + (Talo. Tavallaan sama kuin Raukka; tilaa sanotaan nykyään Ukkolaksi Raukan asemesta. Ukkola ehkä pienempi Raukkaa pinta-alaltaan.)
• Anttila (Sunila)  + (Talo. Tämä nimitys harvemmin käytetty kuin Orava.)
• Jokila (Antikkala)  + (Talo; entinen Perintötalon torppa (Laajoen rannalla).)
• Kalliomäki (Honkala)  + (Taloa aivan Kalliomäen vieressä nimitetään Kalliomäeksi mäen mukaan. Talo on erotettu Honkalasta viime vuosikymmeninä.)
• Juvarla  + (Talolan ja Hemmilän kantatalojen suuri pel … Talolan ja Hemmilän kantatalojen suuri peltomaa, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (Juvarla äng). Talolan kantatalon Juvarla jakaantui 1900-luvun alkupuolella ''latòmaihi'' (27: 51 6): yhteen latoon koottavien heinien kasvualuetta sanottiin latomaaksi, joka usein luonnonheinään kasvanut niitty (vrt. Malksaari). Juvarlassa on ollut monia latomaita, nimet eivät enää käytössä vaan sanotaan pelkästään ''ju₍arla'', vanh. muistavat vielä ''kallilatòmān'', joka oli Isonhaan puolella ja jonka keskellä oli iso kallio, ja ''isòlaròmān'', joka oli Juvarlan ukuran ja Kalliolatomaan välissä. Isonladonmaasta osa on ollut ''isòmammammā'' (S. Talola 79 v.). Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu ''ju₍arla₍ukùra'' (27: 51 5), toisinaan nimitetään ''laukola₍ukùra'', Mietoisten kunnan Laukolan yksinäisen mukaan, jonka ulkopalsta Juvarlan länsipuolella. Entistä vetistä luonnonniittyä, nykyään metsistymässä. Nuor. eivät tunne. ''ukura'' on vetinen paikka, kasvaa sammalta ja saraheinää (M. Arvela 82 v.), hieman eri merkityksen antavat PL ja EL (ks. Sikaperkkoukura). Lönnrot: s. grop, håla, klyfta, grotta, urhålkning, grufva; silmät ovat ukurassaan (såsom hos gammalt folk). Huom. SS murresanakokoelmissa tietoja ukura-sanasta vain Karjalasta ja Laitilasta (ukuri); sekä hieman eri merkityksessä Pohjois-Suomesta hajatietoja. Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu myös Pervonperä. Hemmilän kantatalon Juvarlasta itäpuolinen osa on ''ju₍arla'', erillisempi osa ''ju₍arlarinna'' (27: 51 3). ''noit sarvoi sanòta ju₍arlarinnoiks ko, se-o semmost rintteist māt.'' Hemmilän kantatalon Juvarlassa on myös Talolanrajapelto ja Ladonmäki. Juvarlan keskeltä lähtee ''ju₍arla₍ojà'' (27->26: 51->50).ä lähtee ''ju₍arla₍ojà'' (27->26: 51->50).)
• Isonladonmaa  + (Talolan kantatalon Juvarla jakaantui 1900- … Talolan kantatalon Juvarla jakaantui 1900-luvun alkupuolella ''latòmaihi'' (27: 51 6): yhteen latoon koottavien heinien kasvualuetta sanottiin latomaaksi, joka usein luonnonheinään kasvanut niitty (vrt. Malksaari). Juvarlassa on ollut monia latomaita, nimet eivät enää käytössä vaan sanotaan pelkästään ''ju₍arla'', vanh. muistavat vielä ''kallilatòmān'', joka oli Isonhaan puolella ja jonka keskellä oli iso kallio, ja ''isòlaròmān'', joka oli Juvarlan ukuran ja Kalliolatomaan välissä. Isonladonmaasta osa on ollut ''isòmammammā'' (S. Talola 79 v.).maasta osa on ollut ''isòmammammā'' (S. Talola 79 v.).)
• Juvarlan ukura  + (Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu ''ju₍arla₍ukùra'', toisinaan nimitetään ''laukola₍ukùra'', Mietoisten kunnan Laukolan yksinäisen mukaan, jonka ulkopalsta Juvarlan länsipuolella. Entistä vetistä luonnonniittyä, nykyään metsistymässä. Nuor. eivät tunne.)
• Kankaristo (Salavainen)  + (Talolan kantatalon entinen mäkitupa, Maunulasta etelään, samalla puolen tietä. Lohkottu Talolasta v. 1922. Kankariston paikalla on ollut 1800-luvulla Gröndahlin könsä. Asukkaat: autiona, aikaisemmin ''kankaristot''.)
• Hevonorko  + (Talolan kantatalon entinen pelto, myyty va … Talolan kantatalon entinen pelto, myyty valtiolle asutustarkoituksiin, edelleen v. 1967 Metsolan lohkotilalle = Metsolanlisä (= ympäröivä metsä myös). Mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (''Hevon orko''). Orko= NS: s. syvä, jyrkkä-äyräinen, märkäpohjainen syvänne, notkelma, notko, noro, alho. Murt. merkitys ei enää selvä, eikä aina eroteta, että on kyseessä orko eikä norko/norkko tai sorko/sorkko (vrt. Mustasorko)-norkko tai sorko/sorkko (vrt. Mustasorko)-)
• Merttasaari  + (Talolan kantatalon entistä latomaata (ks. Juvarlan latomaat), myyty valtiolle asutustarkoituksiin. Mainitaan jo v. 1795 pelto- ja niittyjaossa (''Märtasari''). Vertaa Märtsaari.)
• Mullinlaidun  + (Talolan kantatalon entistä luonnonniittua Koveraisiin asti. Myyty valtiolle asutustarkoituksiin. (AA n. 50 v.) Ei käytössä.)
• Kalkku  + (Talolan kantatalon entistä niittyä, myyty … Talolan kantatalon entistä niittyä, myyty valtiolle asutustarkoituksiin. Mainitaan v. 1808 (Beskrivning öfver Salavais Bys ängor): ''Kalku äng''. ''kalkus o mettä ja luannonīttu. lankku pisi mentti (joen yli) ja pitki taksvärkpäivi tehti vanhemmil kalkus.''ki taksvärkpäivi tehti vanhemmil kalkus.'')