Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Keskitalo (Lujala)  + (Tila, joka nykyään on lähes kokonaan kasvihuoneviljelyksenä.)
• Yli-Hoppela  + (Hoppelasta 1945 erotettu tila Hoppelan pojalle.)
• Lehtimäki (Raimela)  + (Tila, joka on 1940-luvulla erotettu Jyrkkälän tilan maista. Tilannimen sijasta käytetään sukunimeä Yrjälä.)
• Kivilä (Katavainen)  + (Tila, joka on Katavaisten kylän Pohjalan talon entinen torppa. Kivilä on itsenäistynyt torpparien vapauttamisen yhteydessä vuoden 1918 jälkeen. Osa tilan maa-alueista kuuluu Mynämäen kunnan puolelle. Tilannimeä enemmän käytetään sukunimeä Varjonen.)
• Valtonen (Lepistö)  + (Tila, joka on Lepistön kylän Uudenkartanon … Tila, joka on Lepistön kylän Uudenkartanon tilan vanha torppa. Maat ovat olleet niin kaukana päätalosta, että ne on aikoinaan annettu torppareille viljeltäväksi. Nykyiset omistajat ovat ostaneet tilan vuonna 1972 Valtasilta. Siksi ihmiset käyttävät tilasta vielä paljon nimeä Valtanen. ''mennä valtasel ko ne o ollu valtassi kon täsä̀ enne o asùnu.'' ''nämä̀ vanhuksek kon täsä̀ o ollu ni ovak kuallu espanjantautti.'' (RvS 1939)i ovak kuallu espanjantautti.'' (RvS 1939))
• Kuusela (Juva)  + (Tila, joka on aikoinaan lohkottu Knuutilan maista. Nykyinen kansanomainen nimi on ''lempinen'' omistajan sukunimen mukaan. (Tila on alkuaan ollut Lempisen emännän äidin paikka.))
• Koivusalo  + (Tila, joka on alunperin Lempiskallion kylä … Tila, joka on alunperin Lempiskallion kylässä sijaitseva Kalleisten kartanon torppa. Koivusalo on 1920-luvulla useiden muiden torppien tapaan erotettu kartanosta. Tilan maat kuuluvat virallisesti pääasiassa Lempiskallion ja Kaivolan kylien alueille. Tilannimi on annettu erottamisvaiheessa ja tulee alueen koivuvaltaisesta puustosta. Koivusalo on kuitenkin virallisluonteinen nimi, eikä sitä puheessa käytetä. Puheessa käytetään tilannimen sijasta sukunimeä Ruuti. ''kalleste vanha torp. mei₍ä vanhisä on tulluk kahreksantoistasatà ühreksäŋkümentkūs tähä̀.'' (MR 1938).satà ühreksäŋkümentkūs tähä̀.'' (MR 1938).)
• Perkkiö (Nihattula)  + (Tila, joka on alunperin kuulunut Nihattulan kylän Leinon tilaan. Perkkiö on ollut tilan takamaita. Päätila on ollut ratsutila venäjänvalln aikana. Perkkiö on virallinen nimi. Puheessa käytetään tilannimen sijasta sukunimeä Aaltonen.)
• Rantanen (Nukkila)  + (Tila, joka on alunperin ollut Nukkilan takamaita. Nykyiset asukkaat ovat ostaneet tilan melko äskettäin. Tilannimen sijasta käytetään sukunimeä Lahtonen.)
• Heikelä (tila Kivikylässä)  + (Tila, joka on autioitunut.)
• Väinölä (Tapaninen)  + (Tila, joka on erotettu Heikkilän talon maista.)
• Kallunen (Raimela)  + (Tila, joka on erotettu Kallusten talon maista (hävinnyt talo). Nimi johtuu omistajan sukunimestä Kallunen.)
• Kurkela (Juva)  + (Tila, joka on erotettu Katunpään maista 1940-luvulla. Tila on hiljan autioitunut. Tilan pellot ovat samannimiset.)
• Junnila (Juva)  + (Tila, jonka kansanomainen nimi on ''lehtinen'' omistajan sukunimen mukaan.)
• Nikula (Juva)  + (Tila, joka on erotettu Knuutin maista ja jonka virallinen nimi on Hankala. Nimi johtuu omistajan sukunimestä.)
• Vuotila (Kivikylä)  + (Tila, joka on erotettu Kolhin talon maista.)
• Arkkila  + (Tila, joka on erotettu Suorsalan yksinäistalosta. Nykyisten asuinrakennusten paikalla on ollut entinen Suorsalan talon vaarintupa, josta nykyinen rakennus on tehty suurentamalla.)
• Veijola  + (Tila, joka on erotettu Vilolan maista. Virallinen nimen asu on Veijula, jota ei juurikaan kansanomaisesti käytetä.)
• Veijula  + (Tila, joka on erotettu Vilolan maista. Yleisemmin tunnettu nimiasu on Veijola.)
• Suomela (Mäenkylä)  + (Tila, joka on hävinnyt 1800-luvun lopulla.)
• Nurmela (Tiuvainen)  + (Tila, joka on jaettu 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Tiuvaisten kylän Ottilan talosta. Tilan maita myös Nihattulan ja Vihtamäen kylien maa-alueilla. Tilannimen sijasta käytetään sukunimeä Nurmi.)
• Ollila (Neuvoinen)  + (Tila, joka on karttaan merkitty nimellä Sj … Tila, joka on karttaan merkitty nimellä Sjöroos. Nimi on muutettu Ollilaksi viitisentoista vuotta sitten, koska monesta tilasta koostuvan tilan suurin osuus oli Ollilan tilaa. Nykyinen Ollila koostuu monen entisen torpan maista. Tilannimen sijasta käytetään omistajien sukunimeä Elo.ijasta käytetään omistajien sukunimeä Elo.)
• Uusitalo (Kukola)  + (Tila, joka on lohkaistu vanhan Laurilan talon maista.)
• Roosala  + (Tila, joka on lohkottu Katunpään maista eläkkeelle jääneiden isännän ja emännän asunnoksi. Paikka on nimetty läheisen Rosteeninmäen mukaan.)
• Rauhala (Karhula)  + (Tila, joka on lohkottu eläkeläisaumukseksi.)
• Lehtimäki (Honkala)  + (Tila, joka on muodostettu Honkolan maista Kaitassuolle. Nimi Lehtimäki johtuu omistajan sukunimestä Lehtimäki. Samaan tilaan on kuulunut myös Ruutilan Vähä-Ruutilasta erotettu palsta.)

• Torikka (Tammisto)  + (Tila, joka on nimetty omistajan sukunimen mukaan.)
• Airola  + (Tila, joka on nimetty omistajan sukunimen mukaan.)
• Lehtonen (Korvensuu)  + (Tila, joka on nimetty omistajan sukunimen mukaan.)

• Runo  + (Tila, joka on ollut nykyisen omistajan suvulla 1920-luvulta lähtien. Tilalla on todennäköisesti asuttu aikaisemminkin. Tila on alunperin Lepistön kylän Uudenkartanon maita. Tilannimi on vielä jonkin verran käytössä paikkakuntalaisten keskuudessa.)
• Mattila (Lempiskallio)  + (Tila, joka on ollut nykyisten omistajien hallussa 1950-luvulta lähtien. Tilaan kuuluu maita myös Valtolan ja Jokilan kylien alueilta. Tilannimen sijasta käytetään sukunimeä Hänti.)
• Pietilä (Pursinen)  + (Tila, joka on ostettu 1793 perintötilaksi … Tila, joka on ostettu 1793 perintötilaksi (vuoden 1905 maakirjan mukaan). Asukkaat: ''piätlä'' myös sukunimeltään. / Kantatalo, joka varhemmin on ollut jakaantuneena kahteen osaa Ylis-Pietilään ja Alis-Pietilään. Vuoden 1777 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Pjetilä Hemman'' (TMKA, Mynämä 57).nimi ''Pjetilä Hemman'' (TMKA, Mynämä 57).)
• Seppä (Vallainen)  + (Tila, joka on ostettu perintötilaksi 1755 (v:n 1905 maakirjan mukaan). Rautatien rakentamisen yhteydessä päärakennus purettiin ja maat liitettiin Kapuisten tilaan.)
• Lehtola (Lankkinen)  + (Tila, joka on perustettu 1900-luvulla. Sen tunnetumpi kansanomainen rinnakkaisnimi on Lainio omistajan sukunimen mukaan.)
• Kuokkio (tila)  + (Tila, joka on perustettu 1900-luvun alussa … Tila, joka on perustettu 1900-luvun alussa. Nykyään se on huvilakäytössä. / Tilan nimi. Nykyisten asukkaiden vanhemmat ovat ostaneet tilan v. 1935 ja sitä ennen se on kuulunut jollekin Valtaselle. Lähistöllä, todennäköisesti Eevanpuutarhan kohdalla, on joskus ollut toinenkin Kuokkion tila, josta vanhemmat ihmiset ovat maininneet., josta vanhemmat ihmiset ovat maininneet.)
• Koivula (Lankkinen)  + (Tila Kuokkion kulmakunnassa. Tilan maat ku … Tila Kuokkion kulmakunnassa. Tilan maat kuuluvat virallisesti pääasiassa Lankkisten kylään, mutta osa kuuluu myös Raimelan kylään. Tilan ovat perustaneet Nurmi-nimiset asukkaat jonkin verran ennen vuotta 1920. Tilannimeä Koivula on todennäköisesti alkuaikoina käytetty, mutta ei enää. Nykyisin käytetään asukkaiden sukunimeä Helkkala.n käytetään asukkaiden sukunimeä Helkkala.)
• Kermala  + (Tila, joka on perustettu noin vuonna 1920.)
• Anttila (Häntilä)  + (Hävinnyt kantatalo)
• Kaarsilta (tila Tapanisissa)  + (Tila, joka on rakennettu Kaarsillan maankohtaan.)
• Kulma  + (Tila, joka on rakennettu v. 1932, ja joka sitä ennen on ollut Sepän talon navetan takana Omistajana on ''kulman aino''.)
• Lehtola (Nihattula)  + (Tila, joka on v. 1912 lohkottu Nihattulan … Tila, joka on v. 1912 lohkottu Nihattulan kylän Raivon talosta. Tila koostuu lisäksi kahden muun tilan maista. Nykyisen omistajan äidinisä on ottanut sukunimekseen Lehtola (ennen Sipilä) ja sukunimestä on tullut myös tilan virallinen nimi. Puheessa tilasta käytetään nimeä Mäkärä. Mäkärän pohjoissyrjällä sijaitseva tila.. Mäkärän pohjoissyrjällä sijaitseva tila.)
• Yli-Marttila  + (Tila, joka on vuosina 1936-37 erotettu Marttilasta eli Martista. Rinnakkaisnimi on Yli-Martti.)
• Hirvola  + (Kantatalo Mynämäessä, talolla ulkopalsta Karjalassa (1,2, 33-38: 57-58). Ulkotilasta erotettu Mäkilän lohkotila, aikaisemmin torppa. Lohkotila kartassa virheellisesti nimetty Hirveläksi.)
• Aanalho (tila)  + (Tila, joka sijaitsee Aanalhon pellon itäpuolella. Peruskarttaan on merkitty virheellisesti nimeksi Analho)
• Kallionpää (Munnuinen)  + (Tila, joka sijaitsee Haanperänkallion pohjoispuolella.)
• Jaanikanmäki (Tapaninen)  + (Tila, joka sijaitsee Jaanikanmäen länsipuolella.)
• Rekola (Juva)  + (Tila, joka sijaitsee Laajoen rannassa. Til … Tila, joka sijaitsee Laajoen rannassa. Tila on kuulunut joskus Merilälle ja se on ostettu myöhemmin Katunpään vanhusten asunnoksi. Nykyisin rakennus on kesämökkinä. Tilannimeä on käytetty, kun Katunpään mamma on asunut Rekolassa. Rekolan kohdalla on Merilänkoski.kolassa. Rekolan kohdalla on Merilänkoski.)
• Viitala (Lankkinen)  + (Paavo Viitasen tila 1960-luvulle asti, jolloin omistaja vaihtui. Tilaan kuuluu Peräniitun länsipää. Entisen omistajan etunimen mukaan tila tunnetaan myös Paavolana.)
• Nummela  + (Tila, joka sijaitsee Suuniitun pohjoislaidassa. Vrt. lähellä Seppälän puolella on Nummenniitty.)
• Keskitalo (Juva)  + (Tila, joka sijaitsee vanhan Airikin talon paikkeilla. Se on erotettu Knuutilasta. Asukkaat: ''keskitalossī''.)
• Kaijunen (tila)  + (Tila, joka sijaitseen Kaijusten pellon länsipuolella. Tilan länsipuolella oleva maantienmäki on ''kaijjustemmäki'' 104403: 46/32 9.)
• Vähälä (Lankkinen)  + (Tila, joka vuonna 1911 on erotettu Alis-Pukkilan maista. Tilan kansanomainen rinnakkaisnimi on Suominen omistajan sukunimen mukaan.)
• Salmela (Kivikylä)  + (Tila, joka vuosina 1924-1925 on lohkottu Sepän talon maista. Tila sijaitsee Laajoen eteläpuolella.)