Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Kruunu  + (Tila. Sijainnut kylän pohjoisosassa. Oli erotettu Kehtulasta. Hävinnyt.)
• Hyyppä (Lankkinen)  + (Lankkisten kylän itäpäässä oleva tila. J:n omistuksessa vuodesta 1959, aiemmista omistussuhteista ei selvyyttä. Nimi läheisen kallion mukaan, jossa on ollut samannimisen linnun pesä. (OJ s. 1918))
• Lepola (Koivisto)  + (Talo, vanhan väen asumus. Rakennettu v. 1937 vanhalle-emännälle.)
• Niitunpelto (Koivisto)  + (Tilan itäkulmassa oleva pelto, joka on ollut aikoinaan laitumena.)
• Takametsä (Katavainen)  + (Tilan koillispuolen metsä, joka on ostettu Kaukurlan Kauppilasta. Rinnakkaisnimi Kauppilanmetsä.)
• Juvala  + (Tilan kylän koillisrajalla. Lohottu Kehtulan talosta. Nimi Juvala vanha, sillä ennen tilan itsenäistymistä on paikalla sijainnut samanniminen torppa.)
• Kakolanmäki  + (Tilan länsilaidalla oleva mäki, jossa on joskus asunut Kakolan Elli.)
• Laidun (Katavainen)  + (Tilan länsilaidalla oleva pelto, joka on ilmeisesti aiemmin ollut eläinten laidunniittynä.)
• Tammiska  + (Siirtoväkeä varten Pietilästä erotettu talo Kallavuoren kupeessa. Saanut nimensä talon entisen asukaan Tammisen mukaan. ''jū tammiskas asus tamminem mut sīn‿ol jo‿ūs väkì / tammiskast silti puhutà'' (AA 1921))
• Iso-Halo (Kaukurla)  + (Tilan pohjoispuolella oleva peltosarka, joka on kuulunut ennen Valaskallion Isohalon (eli Isotalon) tilaan.)
• Sampas (yleisnimi)  + (rajapyykki, kivinen rajapyykki)
• Iivari  + (Tilan virallinen nimi; erotettu Hannulan kantatalosta v. 1952. Nimi ei yleisessä käytössä. Erillinen alue Mynämäen metsien keskellä, maantien läheisyydessä (ks. Lehtinen).)
• Isovainio (Korvensuu)  + (Tillan kaakkoispuolella sijaitseva peltolohko. Isovainion koillispuolella sijaitseva peltolohko on ''isovaini₍ontahron'' (104403: 44/32 4).)
• Kiveinen  + (Tillan luoteispuolella sijaitseva petolohko. Sieltä on ''otettu kivei''.)
• Tillinoja  + (Luonnonoja, alkaa Tillinmetsästä, laskee Tillinsuon kautta Laajokeen.)
• Vieruntienhaara  + (Tillintien tienhaara, josta Vieruntie erkanee Vierun pellolle.)
• Vieruntie  + (Tillintiestä erkaneva Vierun pellolle vievä peltotie. Tienhaara on Vieruntienhaara.)
• Tillinmetsä  + (Tillissä oleva metsä, josta Tillinoja alkaa.)
• Tillinpelto  + (Tillissä oleva pelto.)
• Tillinsuo  + (Tillissä oleva suo, jonka pohjoisreunaa kulkee Tillinoja.)
• Tilmannin tanhua  + (Tilmannin torpan vieressä kulkevan tie.)
• Hale  + (Tinakallion eteläpuolella sijaitseva peltolohko. Pellon läpi Mynäjokeen laskeva oja on hale₍oja (norm. Halenoja). Vuoden 1786 karttaselitelmässä mainittu niitynnimi Haleniittu (TMKA, Mynämäki 33).)
• Tinakallio (Lepistö)  + (Tinakallion kiven lähettyville perustettu tila.)
• Tiskarinpää  + (Tiskarin pellon yläpäätä on sanottu Tiskarinpääksi.)
• Alistalo (Mustila)  + (Mustilan kylässä kaksi päätaloa: Alistalo ja Ylistalo. Alistalo pysynyt saman suvun hallussa useita vuosia, ei tarkkaa tietoa. Alistalo joskus lohkottu Ylistalosta, omistajien sukunimi myös Alistalo.)

• Merilä (Perpoinen)  + (Toinen Pärpösten kylän kantataloista.)

• Ylistalo (Rauvola)  + (Toinen Rauvolan kylässä sijainneista taloista. Rakennuksesta on vielä rauniot jäljellä Rauvolantien vieressä. Ennen Ylistalon tilasta on käytetty nimeä Ketara. Ylistalon vieressä on Alistalo. Kylän molemmat tilat ovat olleet veljesten hallussa.)
• Ylistalo (Kattelus)  + (Toinen Ruoppalan perintötalon lohkotiloist … Toinen Ruoppalan perintötalon lohkotiloista, tunnetaan myös nimellä Ylis-Ruoppala. Lohkominen on tapahtunut 1900-luvun alussa. Ylistalo tuhoutui sittemmin tulipalossa, minkä jälkeen Ylistalo yhdistettiin Alistaloon. Ylistalo on sijainnut aivan Alistalon vieressä, hieman ylempänä mäenrinteessä. ''täsä̀ on ɢaks talò, alìstalò ja ylìstalò.'' (AL 1927).s talò, alìstalò ja ylìstalò.'' (AL 1927).)
• Alistalo (Kattelus)  + (Toinen Ruoppalan perintötilan taloista, tu … Toinen Ruoppalan perintötilan taloista, tunnetaan myös nimellä Alis-Ruoppala. Ruoppala on lohkottu kahtia Alis-Ruoppalaksi ja Ylis-Ruoppalaksi vuosisadan vaihteessa. Ylistalon tuhouduttua tulipalossa se yhdistettiin Alistaloon. Alistalo on sijainnut Ylistaloa hieman alempana rinteessä ja tästä johtunee sen nimi. ''täsä ong ɢaks talò / alìstalò ja ylìstalò'' (AL 1927)ks talò / alìstalò ja ylìstalò'' (AL 1927))
• Ylis-Ruoppala  + (Toinen Ruoppalasta 1900-luvun alussa lohkaistu talo. Rinnakkaisnimitys Ylistalo tai Laurintupa. Liitetty tulipalon jälkeen Alistaloon. Ylis-Ruoppala on sijainnut Alis-Ruoppalaa hieman ylempänä rinteessä.)
• Virtasenpelto  + (Toinen entinen Virtasen torpan pelto. Saanut nimensä torpan mukaan.)
• Ylis-Henttula  + (Toinen puoli Henttulan kantatalosta, vrt. Alis-Henttula, joka sijaitsee etelämpänä. Ylis-Henttula sijaitsi Töllintien varrella ja on hävitetty n. 50 v. sitten ja maat yhdistetty Alis-Henttulaan. Talossa viimeiseksi ollut Vuoluisten koulu eli Vanhakoulu.)
• Koivurinta  + (Toinen talo Kattelukseen johtavan tien oikealla puolella Kattelukseen päin mennessä. Erotettu Kuuselasta 1940-luvulla. Talon takana pellon reunassa kasvaa koivuja.)
• Tuokkola  + (Toinen talo kartanoon johtavan koivukujan … Toinen talo kartanoon johtavan koivukujan varrella, pienen soratien päässä. Lohkaistu sotien jälkeen Sunilaan ostetusta Vainionperästä siirtoväeä varten. Nimi annettu siirtolaisen, taloa edelleen asuttavan Emil Tuokon mukaan. Tuokko, talosta käytetty rinnakkaisnimitys.uokko, talosta käytetty rinnakkaisnimitys.)
• Metsäranta (Parsila)  + (Toiseksi viimeinen talo Vanhan Turun tien varrella ennen Parsilantien risteystä. Lohkaistu Pietilästä 1960-70-luvulla. Talo sijaitsee metsän reunassa.)
• Laurintupa  + (Toisinaan esiintyy rinnakkaisnimenä Ylista … Toisinaan esiintyy rinnakkaisnimenä Ylistalolle eli Ylis-Ruoppalalle, joka tuhoutui tulipalossa ja liitettiin sitten Alistaloon eli Alis-Ruoppalaan. Nimi on edellisiä tuttavallissävyisempi. Se on annettu talon asukkaan nimen mukaan. ''se‿oli sīn enne se laurin tupà mut se palò'' (MH 1942).ne se laurin tupà mut se palò'' (MH 1942).)
• Kilanpelto  + (Toivolan itäpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty, joka on aikanaan kuulunut Kila-Kallusten hallintaan. Nykyisin kuuluu Rahkolaan. Vuoden 1801 Lemmettylän karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Kilan Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 31³).)
• Toivolan yläpuoli  + (Toivolan pellon osa. Toinen on Toivolan alapuoli.)
• Toivolan alapuoli  + (Toivolan pellon osa. Toinen on Toivolan yläpuoli.)
• Heikelä (Suojoki)  + (Tontti, erotettu Saarelan lohkotilasta v. 1923. Tontti kuului alunperin Kapusten lohkotilaan ja sillä oli tilan päärakennus. (Ks. Randelin). Asukkaat: salmine.)
• Kuuvajoki  + (Torosten länsipuolella etelään päin laskeva oja, jonka yleisempi kansanomainen nimi on Kurkolanoja (tunnetaan ainakin Torostenkylässä melkein pelkästään tällä nimellä). Katso Kurkolanpelto.)
• Peltola (Saaren torppa)  + (Torpan alkuperäinen kansan keskuudessa syntynyt nimi oli Koiluoto. Alkuperäinen nimi Koiluoto vaihdettiin vapaussodan jälkeen torppien itsenäistyessä sepitettyyn nimeen Peltola, joka on myös omistajan sukunimi.)
• Nivola (Saari)  + (Torpan alkuperäinen, kansan keskuudessa syntynyt nimi on Kallionmäki. Nimi on annettu vapaussodan jälkeen torppien itsenäistyessä; kansa ei ole uutta nimeä täysin omaksunut.)
• Kuusisto (Saari)  + (Torpan alkuperäinen, kansan keskuudessa syntynyt nimi on Kuusto. Tämä nimi on vieläkin paikkakuntalaisten puheessa melkein yksinmainen. Kuusisto on torpan virallinen nimi, joka samalla on sukunimi.)
• Metsämaa  + (Torpan kansan keskuudessa syntynyt, alkuperäinen nimi on Metsälä. Torppien itsenäistyessä vapaussodan jälkeen tuli torpan viralliseksi nimeksi vanhasta Metsälä-nimestä muovattu Metsämaa.)
• Kirveennummi  + (Torpan lähellä on santanummi. Olettaa voi, että nämä on ollut nimen lähtökohtana. Mietoisten kirkonkirjat: Kirfwenummi torp 1752-58, Kirfwenummi Tårp 1759-70, Mietoisten kirkontilit Kirvennummi 1754, Kirfvennummi 1762.)
• Satulamaakarintorppa  + (Saarenaukon rannalla sijaitseva pieni torppa, jonka nykyinen nimi on Vesala. Paikan nimi on ''Satulmaakarintorppa'' myös vanhoissa isonjaon asiakirjoissa (TMKA). Tämä nimi ei kuitenkaan enää ole käytössä.)
• Välimäki (Saari)  + (Torpan vanha, alkuperäinen nimi on Reinu. Nimi Välimäki sepitettiin kansanomaisen Reinu-nimen tilalle torppien itsenäistyessä vapaussodan jälkeen.)
• Suomela (Saari)  + (Torpan vanha, kansan keskuudessa syntyntyt nimi on Niskala. Paikkakuntalaiset käyttävät vielä yleisesti tätä nimeä. Nimi annettu torppien itsenäistyessä v. 1918. Paikkakuntalaiset eivät ole kunnolla omaksuneet uutta nimeä.)
• Salmela (Saari)  + (Torpan vanha, kansan keskuudessa syntynyt nimi on Vähäsaari. Tämä nimi on vieläkin epävirallisessa käytössä melkein yksinomainen. Nimi Salmela sepitettiin vapaussodan jälkeen torppien itsenäistyessä, mutta kansa ei uuta nimeä juuri käytä.)
• Haanperä (Mielismäen metsä)  + (Torpantahtomen pohjoispuolella sijaitseva metsä, entinen laidun.)