Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Ylistalo (Rauvola)  + (Toinen Rauvolan kylässä sijainneista taloista. Rakennuksesta on vielä rauniot jäljellä Rauvolantien vieressä. Ennen Ylistalon tilasta on käytetty nimeä Ketara. Ylistalon vieressä on Alistalo. Kylän molemmat tilat ovat olleet veljesten hallussa.)
• Ylistalo (Kattelus)  + (Toinen Ruoppalan perintötalon lohkotiloist … Toinen Ruoppalan perintötalon lohkotiloista, tunnetaan myös nimellä Ylis-Ruoppala. Lohkominen on tapahtunut 1900-luvun alussa. Ylistalo tuhoutui sittemmin tulipalossa, minkä jälkeen Ylistalo yhdistettiin Alistaloon. Ylistalo on sijainnut aivan Alistalon vieressä, hieman ylempänä mäenrinteessä. ''täsä̀ on ɢaks talò, alìstalò ja ylìstalò.'' (AL 1927).s talò, alìstalò ja ylìstalò.'' (AL 1927).)
• Alistalo (Kattelus)  + (Toinen Ruoppalan perintötilan taloista, tu … Toinen Ruoppalan perintötilan taloista, tunnetaan myös nimellä Alis-Ruoppala. Ruoppala on lohkottu kahtia Alis-Ruoppalaksi ja Ylis-Ruoppalaksi vuosisadan vaihteessa. Ylistalon tuhouduttua tulipalossa se yhdistettiin Alistaloon. Alistalo on sijainnut Ylistaloa hieman alempana rinteessä ja tästä johtunee sen nimi. ''täsä ong ɢaks talò / alìstalò ja ylìstalò'' (AL 1927)ks talò / alìstalò ja ylìstalò'' (AL 1927))
• Ylis-Ruoppala  + (Toinen Ruoppalasta 1900-luvun alussa lohkaistu talo. Rinnakkaisnimitys Ylistalo tai Laurintupa. Liitetty tulipalon jälkeen Alistaloon. Ylis-Ruoppala on sijainnut Alis-Ruoppalaa hieman ylempänä rinteessä.)
• Virtasenpelto  + (Toinen entinen Virtasen torpan pelto. Saanut nimensä torpan mukaan.)
• Ylis-Henttula  + (Toinen puoli Henttulan kantatalosta, vrt. Alis-Henttula, joka sijaitsee etelämpänä. Ylis-Henttula sijaitsi Töllintien varrella ja on hävitetty n. 50 v. sitten ja maat yhdistetty Alis-Henttulaan. Talossa viimeiseksi ollut Vuoluisten koulu eli Vanhakoulu.)
• Koivurinta  + (Toinen talo Kattelukseen johtavan tien oikealla puolella Kattelukseen päin mennessä. Erotettu Kuuselasta 1940-luvulla. Talon takana pellon reunassa kasvaa koivuja.)
• Tuokkola  + (Toinen talo kartanoon johtavan koivukujan … Toinen talo kartanoon johtavan koivukujan varrella, pienen soratien päässä. Lohkaistu sotien jälkeen Sunilaan ostetusta Vainionperästä siirtoväeä varten. Nimi annettu siirtolaisen, taloa edelleen asuttavan Emil Tuokon mukaan. Tuokko, talosta käytetty rinnakkaisnimitys.uokko, talosta käytetty rinnakkaisnimitys.)
• Metsäranta (Parsila)  + (Toiseksi viimeinen talo Vanhan Turun tien varrella ennen Parsilantien risteystä. Lohkaistu Pietilästä 1960-70-luvulla. Talo sijaitsee metsän reunassa.)
• Laurintupa  + (Toisinaan esiintyy rinnakkaisnimenä Ylista … Toisinaan esiintyy rinnakkaisnimenä Ylistalolle eli Ylis-Ruoppalalle, joka tuhoutui tulipalossa ja liitettiin sitten Alistaloon eli Alis-Ruoppalaan. Nimi on edellisiä tuttavallissävyisempi. Se on annettu talon asukkaan nimen mukaan. ''se‿oli sīn enne se laurin tupà mut se palò'' (MH 1942).ne se laurin tupà mut se palò'' (MH 1942).)
• Kilanpelto  + (Toivolan itäpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty, joka on aikanaan kuulunut Kila-Kallusten hallintaan. Nykyisin kuuluu Rahkolaan. Vuoden 1801 Lemmettylän karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Kilan Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 31³).)
• Toivolan yläpuoli  + (Toivolan pellon osa. Toinen on Toivolan alapuoli.)
• Toivolan alapuoli  + (Toivolan pellon osa. Toinen on Toivolan yläpuoli.)
• Heikelä (Suojoki)  + (Tontti, erotettu Saarelan lohkotilasta v. 1923. Tontti kuului alunperin Kapusten lohkotilaan ja sillä oli tilan päärakennus. (Ks. Randelin). Asukkaat: salmine.)
• Kuuvajoki  + (Torosten länsipuolella etelään päin laskeva oja, jonka yleisempi kansanomainen nimi on Kurkolanoja (tunnetaan ainakin Torostenkylässä melkein pelkästään tällä nimellä). Katso Kurkolanpelto.)
• Peltola (Saaren torppa)  + (Torpan alkuperäinen kansan keskuudessa syntynyt nimi oli Koiluoto. Alkuperäinen nimi Koiluoto vaihdettiin vapaussodan jälkeen torppien itsenäistyessä sepitettyyn nimeen Peltola, joka on myös omistajan sukunimi.)
• Nivola (Saari)  + (Torpan alkuperäinen, kansan keskuudessa syntynyt nimi on Kallionmäki. Nimi on annettu vapaussodan jälkeen torppien itsenäistyessä; kansa ei ole uutta nimeä täysin omaksunut.)
• Kuusisto (Saari)  + (Torpan alkuperäinen, kansan keskuudessa syntynyt nimi on Kuusto. Tämä nimi on vieläkin paikkakuntalaisten puheessa melkein yksinmainen. Kuusisto on torpan virallinen nimi, joka samalla on sukunimi.)
• Metsämaa  + (Torpan kansan keskuudessa syntynyt, alkuperäinen nimi on Metsälä. Torppien itsenäistyessä vapaussodan jälkeen tuli torpan viralliseksi nimeksi vanhasta Metsälä-nimestä muovattu Metsämaa.)
• Kirveennummi  + (Torpan lähellä on santanummi. Olettaa voi, että nämä on ollut nimen lähtökohtana. Mietoisten kirkonkirjat: Kirfwenummi torp 1752-58, Kirfwenummi Tårp 1759-70, Mietoisten kirkontilit Kirvennummi 1754, Kirfvennummi 1762.)
• Satulamaakarintorppa  + (Saarenaukon rannalla sijaitseva pieni torppa, jonka nykyinen nimi on Vesala. Paikan nimi on ''Satulmaakarintorppa'' myös vanhoissa isonjaon asiakirjoissa (TMKA). Tämä nimi ei kuitenkaan enää ole käytössä.)
• Välimäki (Saari)  + (Torpan vanha, alkuperäinen nimi on Reinu. Nimi Välimäki sepitettiin kansanomaisen Reinu-nimen tilalle torppien itsenäistyessä vapaussodan jälkeen.)
• Suomela (Saari)  + (Torpan vanha, kansan keskuudessa syntyntyt nimi on Niskala. Paikkakuntalaiset käyttävät vielä yleisesti tätä nimeä. Nimi annettu torppien itsenäistyessä v. 1918. Paikkakuntalaiset eivät ole kunnolla omaksuneet uutta nimeä.)
• Salmela (Saari)  + (Torpan vanha, kansan keskuudessa syntynyt nimi on Vähäsaari. Tämä nimi on vieläkin epävirallisessa käytössä melkein yksinomainen. Nimi Salmela sepitettiin vapaussodan jälkeen torppien itsenäistyessä, mutta kansa ei uuta nimeä juuri käytä.)
• Haanperä (Mielismäen metsä)  + (Torpantahtomen pohjoispuolella sijaitseva metsä, entinen laidun.)
• Arvid  + (Torpassa asunut Arvid-niminen mies. Torppien itsenäistyessä toimitetussa maanjaon yhteydessä sai torppa sepitetyn nimen Lampola.)
• Oskarinmari  + (Torpassa on asunut Oskari-nimisen miehen leski Mari. Nimi ei voi olla kovin vanha, koska Oskarin Marin olemassaolo vielä muistetaan.)
• Fiiun torppa  + (Torpassa on asunut Sofia-niminen henkilö. Torppien itsenäistyessä vapaussodan jälkeen sai torppa sepitetyn nimen Männistö.)

• Ison Sofian torppa  + (Torppa)
• Kraatarin Sandran torppa  + (Torppa)
• Maijan torppa  + (Torppa)
• Nestori Matinpojan torppa  + (Torppa)
• Kraatarin Lovisan torppa  + (Torppa)
• Myllymäen Lovisan torppa  + (Torppa)

• Kraatari (Soukko)  + (Torppa (hävinnyt 1800- ja 1900-lukujen vai … Torppa (hävinnyt 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla), jossa on asunut Lauren-niminen räätäli. ''sīn‿ol krātar, ensiŋ ɢrātarin ᴅupà, ja semmone ovì ol et et ko ovèst men, sīn‿ol tupà ja kamàr, ovèst men ni, nim ʙelkäs et jǟ ovè rakko, nīm ʙal tupà ol kallalles.'' (ML 1880). Katso myös Kraatarinketo.es.'' (ML 1880). Katso myös Kraatarinketo.)
• Elkintorppa  + (Torppa (hävinnyt 1800-luvulla). Asukkaan nimi ollut arvattavasti Elg. Paikalla on nyt uudistila nimeltään Jokirinne (ei kansanomaisessa käytössä). Sen kohdalla on Elkinpelto.)
• Hannula (Koivisto)  + (Torppa (hävinnyt 1800-luvulla); epävarma tieto, vain yhdeltä tiedonantajalta (SK s. 1898) saatu.)
• Haanperä (Koivisto)  + (Torppa (hävinnyt 1800-luvulla); tiedon mukaan Vuolan torppa, mutta asuinrakennus Koiviston puolella (Santeri Koivisto s. 1898; ei varmistusta muilta, mutta paikalla tiedetään olleen joskus asumus (nimikin sopii, sillä paikka on Vuolan Haan laidassa)).)
• Sillanpää (Haapainen)  + (Torppa Haapaisten Kourun alueella. Perustaja Kaarle Jaakonpoika Sillanpää 1850.)
• Kallipää (Tarvainen)  + (Torppa Haapaistenlohkossa. Kuuluu Pursilan kylässä sijaitsevalle Tölkin tilalle.)
• Lindgrenintorppa  + (Torppa Hirvijärven pohjoispuolella, kutsuttu myös Hirvijärventorpaksi. Tehty 1800-luvulla, tyhjilleen n. 40 v. sitten. Myös Suutarintorppa omistajan ammatin mukaan. (NV))
• Kallio (Mynämäki)  + (Torppa Mynämäessä. Ollut joskus Pursilan kylässä sijaitsevan Tölkin tilan omistuksessa-)
• Veräjänkorva (Pellilä)  + (Torppa Parsilan tanhuan päässä. Sen rakennukset hävitettiin 1920-luvulla.)
• Ahvio (torppa)  + (Torppa ja mäki (Ahvionmäki). Mietoisten kirkonk.: 1726-31 Ahwio Torp, 1771-82 Ahvio Tårp, Lill-Ajvio, 1806-10 Stor-Ahvio Torp, Lill Ahvio Torp, 1810-19 Ahvio Torp. ''vuola (=sukunimi) men ahvi₍ol''.)
• Ranta-Fiinun torppa  + (Torppa merenrannassa. Nykyisin siinä asuu Ranta-Fiinun tytär miehineen (talosta käytetään sukunimen mukaista nimeä Virtanen, rekisterinimi Leppäranta ei ole kansanomaisessa käytössä).)
• Pirjeriste (torppa)  + (Torppa nykyisellä Arvon paikalla. Torpan omistaja oli ''pirje arvo'', jolla oli kylässä huono maine pelinhimonsa ja viinankeittonsa takia.)
• Eskolan Jannen torppa  + (Torppa nykyisellä Jaakkolan tilan alueella … Torppa nykyisellä Jaakkolan tilan alueella. Hävitetty vuosia sitten, mutta rakennuksesta on vielä rauniot jäljellä.''siit eskola jannen torpast‿o viäl jottaŋ krotti jälìl.'' (< AJ 1917). Torppaa ympäröivä metsä on ''eskola'', ja alue sijaitsee Lenkintien varrella. Metsä kuuluu nykyään Juuselan talon alueeseen (1: 10E 1). Eskolassa on ollut luonnonlähde, jota on sanottu nimellä ''eskolalähre''. ''siin ol siin mä(ès semmosek kelàkeinu ja siäl oikke iltta viätetti.'' (< AJ 1917). Lähde sijaitsi lähellä Lenkintien ja Kuneistentien yhtymäkohtaa (1: 10E 4). Eskolan Jannen torpan edustalla on ''eskolaŋketò''. ''eskolaŋkeròl ol semmost rüteikko ja see ol valla haappoi täüs.'' (< AJ 1917). Kedon vieressä oleva pieni peltotilkku on ''eskolaloukas'' (1: 10E 3). ''sanòta et men sin eskolaloukkal. loukas‿o semmone et siit ei pääs oikke mihìŋkkä sem pirèmmällä.'' (< AJ 1917)i pääs oikke mihìŋkkä sem pirèmmällä.'' (< AJ 1917))
• Kankare (Saari)  + (Torppa oli pienen mäen eli kankareen päällä. Nimi on vanha, koska Kankareen tölli on hävitetty jo 60 v. sitten.)
• Kuoppala (torppa Saaressa)  + (Torppa on alavassa paikassa. Nimen synty jää silti nykyisten maastosuhteitten valossa epäselväksi.)
• Männistö (Saari)  + (Torppa on ennen Männistö-nimen antamista kutsuttu Fiiun torpaksi. Nimi on sepitetty torppien itsenäistyessä vapaussodan jälkeen.)
• Metsälä  + (Torppa on ennen ollut metsä ympäröimä. Torppien itsenäistyessä vapaussodan jälkeen tuli torpan viralliseksi nimeksi vanhasta Metsälä-nimestä muovattu Metsämaa. Paikkakuntalaisten antamien tietojen mukaan nimi on n. 50 vuotta vanha (=1907).)
• Mäkilä (Saari)  + (Torppa on keskellä peltoa muutaman sadan metrin päässä Laitumenmäestä. ''hän o mäkilä̀st.'' Mietoisten kirkontilit: Mäkilä 1813, Saris Mäkilä 1824, Mietoisten kirkonkirjat: Mäkilä 1857-62, Isojaon kartta 1889-90: Mäkilä.)
• Lahdenperä (Hämäläinen)  + (Torppa on lahden perukassa. Eräs vanhahko kuntalainen sanoi, että hänen nuoruudessaan kutsuttiin torppaa nimellä Rannan torppa tai Rannan kraatari (torpassa on n. 50 vuotta asunut räätäli).)
• Rannan torppa  + (Torppa on meren rannalla. Torpalla on myös nimi Lahdenperä. Koska siinä on asunut n. 50 vuotta räätäli, on kansa käyttänyt myös nimeä Rannan kraatari.)
• Rannan kraatari  + (Torppa on meren rannalla. Torpalla on myös nimi Lahdenperä ja Rannan torppa. Koska siinä on asunut n. 50 vuotta räätäli, on kansa käyttänyt myös nimeä Rannan kraatari.)
• Kallionpää (Tervoinen)  + (Torppa on rakennettu kalliolle. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat.)