Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Kotopelto (Valtanen)  + (Valtasen tilan lähinnä kotoa oleva pelto, … Valtasen tilan lähinnä kotoa oleva pelto, joka sijaitsee Kärpännokan kupeessa. Pelto on kivinen rinnepelto, josta joku edellisen omistajan sukulaisista on sanonut, että ''ei hän ihmettel jos häne isòisäs‿o lähten ammerīkkaŋ ko ei olk koŋ kivì kivè viäres'', kun on nähnyt maata kaivettavan. (vSR 1938)un on nähnyt maata kaivettavan. (vSR 1938))
• Männikkö (Kaivola)  + (Valtion pika-asutustiloja alun perin. Asuk … Valtion pika-asutustiloja alun perin. Asukkaat tulleet tilalle v. 1948. Tila kuuluu virallisesti Kaivolan kylään, joka sijaitsee Vehmaalle vievän tien varrella ja johon kuuluu kaksi taloa, Itälä ja Lounala. Nimensä tila on saanut maaston mäntyvaltaisista harjuista. Tilannimen sijasta käytetään asukkaiden sukunimeä Eeva.jasta käytetään asukkaiden sukunimeä Eeva.)
• Mullila  + (Mullin talon 48 vuotta vanha nimi. Yleisempi nimitys on edelleenkin Mulla.)
• Kukonkallionpelto  + (Valtolan Maittilan pelto Kukonkalliossa. Pellon länsirajan muodostaa Sunilanoja.)
• Haka (Valtola)  + (Pelto. Sen eteläosa: Haanperä)
• Liunpelto (Valtola)  + (Valtolan Pellilän pelto. Sen nimeämisperusteena on ollut sijainti Livun läheisyydessä.)
• Ruopanlohko  + (Valtolan Pellilään kuuluvaa peltoa Ruopan peltoalueella kutsutaan Ruopaksi, rinnakkaisnimi Ruopanlohko.)
• Ruoppa (Pellilä)  + (Valtolan Pellilään kuuluvaa peltoa Ruopan peltoalueella kutsutaan Ruopaksi, rinnakkaisnimi Ruopanlohko.)
• Kukonkallio (mäki)  + (Valtolan kylän tonttimaan eteläpuolella sijaitseva mäki, johon on rakennettu omakotitaloja. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu nimi ''Kukonkaljoveräjä'' (TMKA, Mynämäki 69).)
• Henttulan Jussi  + (Valtolan lohkotilan kansanomainen nimitys tilan vanhan isännän mukaan, myös Jussitupa.)
• Jussintupa (Vuoluinen)  + (Valtolan lohkotilan kansanomainen nimitys tilan vanhan isännän mukaan, myös Henttulan Jussi.)
• Kotovainio (Mäenkylä)  + (Valtosen lohkotilan kotopelto.)
• Mäkipelto (Mäenkylä)  + (Valtosen lohkotilan mäkistä peltoa.)
• Kannikko  + (Valtosen lohkotilan pelto Järkmaan itäpuolella. Pelto alkuaan kaadettua metsää, raivattu pelloksi n. 50 v. sitten.)
• Navetontausta  + (Valtosen lohkotilan pelto, sij. navetan takana, jatkuu Mäkipeltona.)
• Etu-Kuokkimaa  + (Valtosen lohkotilan pelto, taloa lähempänä oleva osa Kuokkimaata. Vrt. Taka-Kuokkimaa.)
• Taka-Kuokkimaa  + (Valtosen lohkotilan pelto, talosta taaempana oleva osa Kuokkimaata. Vertaa Etu-Kuokkimaa.)
• Kuokkimaa (Valtonen)  + (Valtosen lohkotilan peltoa, erotetaan Etu-Kuokkimaa ja Taka-Kuokkimaa. Huom. nuoremmat sanovat, kuten Karjalassa idempänä, ''kuakmā''.)
• Valtola (Mäenkylä)  + (Valtosen lohkotilan virallinen nimi.)
• Valtanen (Lepistö)  + (Valtosen tilan nykyiset omistajat ovat ost … Valtosen tilan nykyiset omistajat ovat ostaneet tilan vuonna 1972 Valtasilta. Siksi ihmiset käyttävät tilasta vielä paljon nimeä Valtanen. ''mennä valtasel ko ne o ollu valtassi kon täsä̀ enne o asùnu.'' ''nämä̀ vanhuksek kon täsä̀ o ollu ni ovak kuallu espanjantautti.'' (RvS 1939)i ovak kuallu espanjantautti.'' (RvS 1939))
• Perkko (yleisnimi)  + (Yleensä pieni pelto, joka ainakin Lemmillä on hiekkapitoista maata. Paikannimistössä Perkko, Isoperkko, Kytänperkko.)
• Niittu (yleisnimi)  + (Vanh. paljon luonnonniittuja Karjalassa. Nyk. niitut muuttuneet pelloiksi, jolloin kuit. ''nīttu'' usein säilynyt, tai metsitetty. Jopa muotoja (Alhon)niitunpelto. ''menä nīitul'' = mennä heinäpellolle. Vrt. Luhta.)
• Luhta (yleisnimi)  + (Vanh. suuret niitut, erilliset niittupalsta luhtia. Ei enää käytetä appellatiivina.)
• Jussintupa (Mustila)  + (Vanha Alistalon torppa. Nykyisin ei vakituista asutusta.)
• Heleniuksentorppa  + (Vanha Isonhalon torppa ulkopalstalla Mynämäessä, myöh. Vuorinen. (OM))

• Lehtilänpelto  + (Vanha Lehtilän torpan pelto, kuuluu Mielismäen taloon.)

• Lindqvist  + (Vanha Lindqvistin torppa. Nykyinen omistaja Häkkinen.)
• Kelkka  + (Vanha Nakkilan kantatalo, joka on jäänyt a … Vanha Nakkilan kantatalo, joka on jäänyt asumattomaksi, kun maat on myyty Vihtamäen Rekolan omistajille. Talossa on ennen myyntiä ollut kuulemma 30-vuotisen sodan aikaista Saksasta tuotua esineistöä, joka on kulkeutunut antiikkikauppiaiden haltuun. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Kälka (TMKA, Mynämäki 44).nittu talonnimi Kälka (TMKA, Mynämäki 44).)
• Savu  + (Vanha Raimelan kylän talo, annettu perintötilaksi 1765 (Perälä 1963, 174). Talo purettu ja maat jaettu.)
• Orelma  + (Vanha Suomisen lohkotila. Kansanomainen nimitys sotien jälkeen. Asukkaat ''orèlma''.)
• Välisen Väinö  + (Vanha Vienonpaikka kunnostettu uudellee sen jälkeen, kun Toman Välinen palannut 1960-luvulla. Vrt. Munttisten Välisen Pekka.)
• Heikkilä (Karjalankylä)  + (Vanha Ylöisten kantatalon torppa, erotettu … Vanha Ylöisten kantatalon torppa, erotettu v. 1936, jolloin muuttui käytännössä Tähtisen Lauriksi. Tähtinen Heikkilän Miinan sisaren poika. VR, EY, IL. Heikkilän peltoja Heikkilänpellot ja Heikkilän Tuori eli Tähtisen Tuori. Katso myös Heikkilänraja ja Heikkiläntausta.tso myös Heikkilänraja ja Heikkiläntausta.)
• Heikkilän Miina  + (Vanha Ylöisten kantatalon torppa, erotettu … Vanha Ylöisten kantatalon torppa, erotettu v. 1936, jolloin muuttui käytännössä Tähtisen Lauriksi. Tähtinen Heikkilän Miinan sisaren poika, mikä selittänee nimen säilymisen. Yl. tunn. VR, EY, IL. Heikkilän peltoja Heikkilänpellot ja Heikkilän Tuori eli Tähtisen Tuori. Katso myös Heikkilänraja ja Heikkiläntausta.tso myös Heikkilänraja ja Heikkiläntausta.)
• Eevanpuutarha  + (Vanha asuinrakennuksen paikka Tillintien v … Vanha asuinrakennuksen paikka Tillintien varrella. Paikalla on jäljellä enää vain muutama vanha omenapuu. Paikka sijaitsee Lankkisten talojen mailla. Viimeisten asukkaiden sukunimi on ilmeisesti ollut Eeva. "siin‿o joskus ollut talò. jäänü omempuit." (RS 1946)kus ollut talò. jäänü omempuit." (RS 1946))
• Tuulensuu (Mietoisten kylä)  + (Vanha asumus Mietoisten kirkolla melkein joen rannassa. Myöhemmin itsenäistynyt. Lohottu Kaukon talosta.)
• Mikontupa  + (Vanha asumus Rantalan talon vieressä kylän luoteisosassa.)
• Köykkälä  + (Vanha asumus, joka hävinnyt. Sijainnut kylän pohjoisosassa kirkon eteläpuolella.)
• Filiskoski  + (Vanha asumus, sijainnut Präiskälän talon a … Vanha asumus, sijainnut Präiskälän talon alueella; nyttemmin hävinnyt. Rakennus ollut niin lähellä Präiskälää, että on syntynyt seuraavanlainen sanonta: ''Präiskäläm porstost Filiskoskem porstosse o sata satiŋkaise askelt ja üks must mulkaus.'' (HK 80 v.) Tämä sanonta on yleinen seudulla.K 80 v.) Tämä sanonta on yleinen seudulla.)
• Kankare (Tuokila)  + (Vanha asumus. Tarkka sijaintipaikka tuntematon, sillä rakennus hävinnyt.)
• Äitintahdon  + (Vanha hävinnyt umpipelto, joka aikoinaan kuulunut Mäenkylän Sillanpään taloon. Se on sijainnut liki urheilukeskusta ja nykyään paikalla on leikkikenttä.)
• Lautinpaikka  + (Vanha joenylityspaikka Mynäjoessa. Kohdalt … Vanha joenylityspaikka Mynäjoessa. Kohdalta joki on niin matala, että hevoset pääsivät kahlaamalla yli. Ihmiset pääsivät joen yli paikalla käytössä olleen lautan avulla. ''jū lautimʙaikka‿on sīm mutkas / se‿on nī matàla se jokì silt kohralt et hevòsep pǟs sīt kahlāmal ylìtte'' (PV 1916).vòsep pǟs sīt kahlāmal ylìtte'' (PV 1916).)
• Rekola (Haijainen)  + (Vanha kantatalo Jaakkolan taloa vastapäätä, Lenkintien toisella puolella.)
• Koivisto (yksinäinen)  + (Yksinäistalo; virallinen nimi. Kansanomaisesti ''koiune''.)
• Hiivola (yksinäinen)  + (Vanha kantatalo Lenkintien varrella Kauvaisten ja Telkinmäen välissä. Yksinäistilan asukkaat ovat ''hīvolalaisia''. Tilan on ollut olemassa jo keskiajalla. Nyttemmin se on ollut samalla suvulla 1700-luvun lopulta lähtien. (Kauko-Vainio 1993, 64).)
• Kauvainen (yksinäinen)  + (Vanha kantatalo Lenkintien varrella. Asukkaat ''kauvastelaiset''.)
• Karhula (yksinäinen)  + (Vanha kantatalo, joka 1800-luvulla on jaka … Vanha kantatalo, joka 1800-luvulla on jakaantunut kahti Pohjataloksi ja Etelätaloksi. Vielä 1700-luvun lopun kartassa on mainittu Karhula hemman (TMKA, Mynämäki 18). Kylän ja talon vieritse on kulkenut vanha Tukholmasta Uuteenkaupunkiin ja Turkuun johtanut yleinen tie (TMKA, Mynämäki 18⁰). Vrt. rinnakkaisnimi on Myllyn Karhula.⁰). Vrt. rinnakkaisnimi on Myllyn Karhula.)
• Silvola (Munttinen)  + (Vanha kantatalo, joka aiemmin on sijainnut … Vanha kantatalo, joka aiemmin on sijainnut Kauppilan ja Jaakolan vieressä, mutta joka kylän tulipalon jälkeen on siirretty etäämmälle. Hiljattain talo on hävinnyt (paikalla on korjaamo) ja maat myyty. Vuoden 1780 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Silvola'' (TMKA, Mynämäki 44).talonnimi ''Silvola'' (TMKA, Mynämäki 44).)
• Mattila (Uhlu)  + (Vanha kantatalo, joka nykyisin on asumatto … Vanha kantatalo, joka nykyisin on asumattomana, isäntäväen kuoltua muutamia vuosia sitten. Tilaan kuuluneet pellot on myyty osaksi uhlulaisille, osaksi kylän ulkopuolisille viljelijöille. Itse päärakennus on vielä Mattilan perikunnan hallussa. Mattilan talo mainitaan 1800-luvun alun isonjaon asiakirjoissa rälssitilana (TMKA).sonjaon asiakirjoissa rälssitilana (TMKA).)
• Iso-Halo (Valaskallio)  + (Vanha kantatalo. Koska se on ollut 60-70 vuotta liitettynä Anttilaan, ei nimeä ole enää käytetty. Naapuritalo: Vähä-Halo.)
• Jaakkola (Haijainen)  + (Vanha kantatalo. Nykyisen omistajan isoisä on muuttanut tilannimen Jaakolasta Jaakkolaksi ja samalla oman nimensä Salmisesta Jaakkolaksi. Jo 1700-luvulta peräisin olevissa isonjaon asiakirjoissa esiintyy tilannimi ''Jaakola'' (TMKA).)
• Pohjalainen (Nihattula)  + (Vanha kantatalo. Vuoden i776 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Poihalais'' (TMKA, Mynämäki 46).)