Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Lindqvist  + (Vanha Lindqvistin torppa. Nykyinen omistaja Häkkinen.)
• Kelkka  + (Vanha Nakkilan kantatalo, joka on jäänyt a … Vanha Nakkilan kantatalo, joka on jäänyt asumattomaksi, kun maat on myyty Vihtamäen Rekolan omistajille. Talossa on ennen myyntiä ollut kuulemma 30-vuotisen sodan aikaista Saksasta tuotua esineistöä, joka on kulkeutunut antiikkikauppiaiden haltuun. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Kälka (TMKA, Mynämäki 44).nittu talonnimi Kälka (TMKA, Mynämäki 44).)
• Savu  + (Vanha Raimelan kylän talo, annettu perintötilaksi 1765 (Perälä 1963, 174). Talo purettu ja maat jaettu.)
• Orelma  + (Vanha Suomisen lohkotila. Kansanomainen nimitys sotien jälkeen. Asukkaat ''orèlma''.)
• Välisen Väinö  + (Vanha Vienonpaikka kunnostettu uudellee sen jälkeen, kun Toman Välinen palannut 1960-luvulla. Vrt. Munttisten Välisen Pekka.)
• Heikkilä (Karjalankylä)  + (Vanha Ylöisten kantatalon torppa, erotettu … Vanha Ylöisten kantatalon torppa, erotettu v. 1936, jolloin muuttui käytännössä Tähtisen Lauriksi. Tähtinen Heikkilän Miinan sisaren poika. VR, EY, IL. Heikkilän peltoja Heikkilänpellot ja Heikkilän Tuori eli Tähtisen Tuori. Katso myös Heikkilänraja ja Heikkiläntausta.tso myös Heikkilänraja ja Heikkiläntausta.)
• Heikkilän Miina  + (Vanha Ylöisten kantatalon torppa, erotettu … Vanha Ylöisten kantatalon torppa, erotettu v. 1936, jolloin muuttui käytännössä Tähtisen Lauriksi. Tähtinen Heikkilän Miinan sisaren poika, mikä selittänee nimen säilymisen. Yl. tunn. VR, EY, IL. Heikkilän peltoja Heikkilänpellot ja Heikkilän Tuori eli Tähtisen Tuori. Katso myös Heikkilänraja ja Heikkiläntausta.tso myös Heikkilänraja ja Heikkiläntausta.)
• Eevanpuutarha  + (Vanha asuinrakennuksen paikka Tillintien v … Vanha asuinrakennuksen paikka Tillintien varrella. Paikalla on jäljellä enää vain muutama vanha omenapuu. Paikka sijaitsee Lankkisten talojen mailla. Viimeisten asukkaiden sukunimi on ilmeisesti ollut Eeva. "siin‿o joskus ollut talò. jäänü omempuit." (RS 1946)kus ollut talò. jäänü omempuit." (RS 1946))
• Tuulensuu (Mietoisten kylä)  + (Vanha asumus Mietoisten kirkolla melkein joen rannassa. Myöhemmin itsenäistynyt. Lohottu Kaukon talosta.)
• Mikontupa  + (Vanha asumus Rantalan talon vieressä kylän luoteisosassa.)
• Köykkälä  + (Vanha asumus, joka hävinnyt. Sijainnut kylän pohjoisosassa kirkon eteläpuolella.)
• Filiskoski  + (Vanha asumus, sijainnut Präiskälän talon a … Vanha asumus, sijainnut Präiskälän talon alueella; nyttemmin hävinnyt. Rakennus ollut niin lähellä Präiskälää, että on syntynyt seuraavanlainen sanonta: ''Präiskäläm porstost Filiskoskem porstosse o sata satiŋkaise askelt ja üks must mulkaus.'' (HK 80 v.) Tämä sanonta on yleinen seudulla.K 80 v.) Tämä sanonta on yleinen seudulla.)
• Kankare (Tuokila)  + (Vanha asumus. Tarkka sijaintipaikka tuntematon, sillä rakennus hävinnyt.)
• Äitintahdon  + (Vanha hävinnyt umpipelto, joka aikoinaan kuulunut Mäenkylän Sillanpään taloon. Se on sijainnut liki urheilukeskusta ja nykyään paikalla on leikkikenttä.)
• Lautinpaikka  + (Vanha joenylityspaikka Mynäjoessa. Kohdalt … Vanha joenylityspaikka Mynäjoessa. Kohdalta joki on niin matala, että hevoset pääsivät kahlaamalla yli. Ihmiset pääsivät joen yli paikalla käytössä olleen lautan avulla. ''jū lautimʙaikka‿on sīm mutkas / se‿on nī matàla se jokì silt kohralt et hevòsep pǟs sīt kahlāmal ylìtte'' (PV 1916).vòsep pǟs sīt kahlāmal ylìtte'' (PV 1916).)
• Rekola (Haijainen)  + (Vanha kantatalo Jaakkolan taloa vastapäätä, Lenkintien toisella puolella.)
• Koivisto (yksinäinen)  + (Yksinäistalo; virallinen nimi. Kansanomaisesti ''koiune''.)
• Hiivola (yksinäinen)  + (Vanha kantatalo Lenkintien varrella Kauvaisten ja Telkinmäen välissä. Yksinäistilan asukkaat ovat ''hīvolalaisia''. Tilan on ollut olemassa jo keskiajalla. Nyttemmin se on ollut samalla suvulla 1700-luvun lopulta lähtien. (Kauko-Vainio 1993, 64).)
• Kauvainen (yksinäinen)  + (Vanha kantatalo Lenkintien varrella. Asukkaat ''kauvastelaiset''.)
• Karhula (yksinäinen)  + (Vanha kantatalo, joka 1800-luvulla on jaka … Vanha kantatalo, joka 1800-luvulla on jakaantunut kahti Pohjataloksi ja Etelätaloksi. Vielä 1700-luvun lopun kartassa on mainittu Karhula hemman (TMKA, Mynämäki 18). Kylän ja talon vieritse on kulkenut vanha Tukholmasta Uuteenkaupunkiin ja Turkuun johtanut yleinen tie (TMKA, Mynämäki 18⁰). Vrt. rinnakkaisnimi on Myllyn Karhula.⁰). Vrt. rinnakkaisnimi on Myllyn Karhula.)
• Silvola (Munttinen)  + (Vanha kantatalo, joka aiemmin on sijainnut … Vanha kantatalo, joka aiemmin on sijainnut Kauppilan ja Jaakolan vieressä, mutta joka kylän tulipalon jälkeen on siirretty etäämmälle. Hiljattain talo on hävinnyt (paikalla on korjaamo) ja maat myyty. Vuoden 1780 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Silvola'' (TMKA, Mynämäki 44).talonnimi ''Silvola'' (TMKA, Mynämäki 44).)
• Mattila (Uhlu)  + (Vanha kantatalo, joka nykyisin on asumatto … Vanha kantatalo, joka nykyisin on asumattomana, isäntäväen kuoltua muutamia vuosia sitten. Tilaan kuuluneet pellot on myyty osaksi uhlulaisille, osaksi kylän ulkopuolisille viljelijöille. Itse päärakennus on vielä Mattilan perikunnan hallussa. Mattilan talo mainitaan 1800-luvun alun isonjaon asiakirjoissa rälssitilana (TMKA).sonjaon asiakirjoissa rälssitilana (TMKA).)
• Iso-Halo (Valaskallio)  + (Vanha kantatalo. Koska se on ollut 60-70 vuotta liitettynä Anttilaan, ei nimeä ole enää käytetty. Naapuritalo: Vähä-Halo.)
• Jaakkola (Haijainen)  + (Vanha kantatalo. Nykyisen omistajan isoisä on muuttanut tilannimen Jaakolasta Jaakkolaksi ja samalla oman nimensä Salmisesta Jaakkolaksi. Jo 1700-luvulta peräisin olevissa isonjaon asiakirjoissa esiintyy tilannimi ''Jaakola'' (TMKA).)
• Pohjalainen (Nihattula)  + (Vanha kantatalo. Vuoden i776 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Poihalais'' (TMKA, Mynämäki 46).)

• Airikkala (Kurina)  + (Vanha kantatila kylän itärajalla.)

• Kehtula  + (Vanha kantatila kylän pohjoisosassa. Sijainnut nykyisen kansakoulun paikalla. Hävinnyt.)
• Soikki  + (Vanha kantatila, jota nykyisin viljelee Vainio. Isonjaon asikirjoissa esiintyy tämä tilannimi vuodesta 1795 lähtien, jolloin tilaa on viljellyt Matts Jacobson -niminen mies.)
• Juusela  + (Vanha kantatila. Edellisen omistajan nimi oli Juusela, uusien omistajien sukunimen mukaan tilaa kutsutaan nykyisin joskus myös Kauppilaksi.)
• Hemmilä (Raimela)  + (Vanha kappalaispappila. Perintötilaksi 1929 (Perälä 1963, 174))
• Juotin (Mietoisten kylä)  + (Vanha karjan juottopaikka kylän luoteisosassa, joen rannassa. Myös ''juatimemmā''.)
• Lamperintie  + (Vanha kärrypolku, joka kulkee Sunilan metsän, Vuoriskallion, halki Lamperi-nimiseen paikkaan Nousiaisissa. Kärrytien alkupää on ollut Vanhalla Turun tiellä, mutta se on soranoton yhteydessä hävinnyt. Nimen etymologia ei selvillä.)
• Markkinaplassi (Lauttanpää)  + (Vanha markkinpaikka.)
• Metsola (Haijainen)  + (Pieni torppa Kullanpäässä. Rinnakkaisnimi Päivölä.)
• Koskenniittu (Karjakoski)  + (Vanha niittu. Ei yleisesti tunnettu, ei käytössä. (IL). Sijaitsee lähellä Ruonaa, Ruonan lähellä Laajoessa ollut Salavaistenkoski.)
• Luolakallio  + (Vanha nimitys Hangassaaresta, keskellä suo … Vanha nimitys Hangassaaresta, keskellä suota oleva saari Liuskallion Karjalassa olevalla ulkopalstalla. Saaressa 4-5 m korkeita kallioröyskiä, 5 m korkeita suori kallioseiniä, putouksia, kaikkea ympäröi synä ikimetsä. Kallioröyskät täynnä pitkiä luolia, joissa mäyriä, villisikoja ja kettuja. Eläimet luolissa metsästäjiltä turvassa. (VK)imet luolissa metsästäjiltä turvassa. (VK))
• Peräpelto (Tarvainen)  + (Vanha nimitys pellolle, joka on nykyisin Yli-Hoppelan. Aiemmin kuulunut Hoppelaan ja ollut silloin talon perimmäinen peltokappale.)
• Lintula  + (Vanha ns. kunnanvaivaisen paikka, joka on kuulunut tilaan. Rakennus ei ole säilynyt.)
• Riihipelto (Keskitalo)  + (Vanha pelto kylän keskellä Ruonkallio-nimisen kallion lähellä. Pellolla sijainnut riihi, siitä nimi.)
• Suutilantie  + (Tie Karjalankylän Torilta Suutilan kylään.)
• Franttila  + (Vanha perintötila vuodelta 1763 (Perälä 1963, 191). Omistajat vaihtuneet.)
• Harska  + (Vanha perintötila vuodelta 1791 (Perälä 1963, 174). Talo on hajonnut, maat lohkottu ja päärakennuksen ympäristöön on rakennettu uusi asutusalue.)
• Kiusala  + (Kantatalo. Vuoden 1789 karttaselitelmässä on mainittu ''Kuisila'' ja vuoden 1790 ''Kiusa'' (TMKA, Mynämäki 69), vuoden 1691 selitelmässä on Johan Bengtson ''Kiusalla'' (TMKA, Mynämäki 69⁰).)
• Ylis-Junttila  + (Kantatalo, joka aikoinaan on erotettu Junttilasta. Vrt. Alis-Junttila.)
• Junttila  + (Kantatalo, joka on jakaantunut kahteen osa … Kantatalo, joka on jakaantunut kahteen osaan Alis- ja Ylis-Junttilaan. Vuoden 1789 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Juntila (TMKA, Mynämäki 69), vuoden 1691 selitelmässä Junthilla (TMKA, Mynämäki 69⁰, isännäksi on silloin merkitty Johan Johansson).äksi on silloin merkitty Johan Johansson).)
• Sulajoki (Karjala)  + (Vanha takaniitty, joka ennen on kuulunut monen talon omistukseen. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Sulajoki'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Haukkala (Raimela)  + (Vanha talo Raimelan kylässä. Maat jaettu aikoinaan Harskalle, päärakennus purettu. / Kantatalo. Vanhalla kylän tontilla sen paikka on ollut toiseksi eteläisin. Vuoden 1763 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Hauka'' (TMKA, Mynämäki 59).)
• Mulla  + (Kantatalo. Nimen sanottiin johtuvan vanhem … Kantatalo. Nimen sanottiin johtuvan vanhemmasta nimimuodosta Mullila. Talo on ollut kylän vanhalla tonttimaalla vuoteen 1933, jolloin sattuneen tulipalon jälkeen rakennukset on siirretty nykyiselle paikalleen. Vuoden 1789 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Mulla, vuoden 1790 selitelmässä Mullila, vuoden 1801 Mullila (TMKA, Mynämäki 69)., vuoden 1801 Mullila (TMKA, Mynämäki 69).)
• Heikkilä (Juva)  + (Vanha talo. Ensimmäinen maininta on tiettä … Vanha talo. Ensimmäinen maininta on tiettävästi 1540-luvulta. Nykyisellä suvulla talo on ollut neljän polven ajan. Tilannimi on vielä jonkin verran käytössä. / Kantatalo, joka sijaitsee Laajoen itärannikolla. Isännän kertoman mukaan talo on ollut olemassa jos 1500-luvulla. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Heikilä'' (TMKA, Mynämäki 14).talonnimi ''Heikilä'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Lähdevainiontalvitie  + (Vanha talvisin käytetty ajoura Pohjanperkon, Lähdevainion ja Laurinniitun kautta Nousiaisten puolelle. Ei enää käytössä. Tursunperäläisten nimitys.)
• Piispa Henrikin tie  + (Vanha tarina kertoo piispa Henrikin tien T … Vanha tarina kertoo piispa Henrikin tien Turusta Köyliöön (vrt. Nunnanpolku Nousiaisissa) kulkeneen ns. Aulin suoalueen eteläosan halki kallioitten ja nummien kautta. Tietä kaivetaan nykyisin esiin: tie on puupohjainen, tehty n. sylenpituisista halkaistuista tukeista, joiden päälle levitetty laakakiviä (säilyneet suohon upottuaan). Nimistössä tiestä merkkejä: Porttassuolla Henrikinportaat, Piispansilta Korppolevon itäpuolella, Sant Henrikin pöytä ja Piispanhaudat Munkkionsuolla. Huom. ennen kuin Karjalassa oli asutusta tiet vedettiin suoraan halki korpien. Kun asutus oli syntynyt jokilaaksoihin (Mynäjoki, Laajoki, Raasjoki), tiet tehtiin kiemurtelemaan jokia seuraten ja Henrikin tien kaltaiset suorat korpitiet jäivät käytöstä.altaiset suorat korpitiet jäivät käytöstä.)