Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Ylis-Junttila  + (Kantatalo, joka aikoinaan on erotettu Junttilasta. Vrt. Alis-Junttila.)
• Junttila  + (Kantatalo, joka on jakaantunut kahteen osa … Kantatalo, joka on jakaantunut kahteen osaan Alis- ja Ylis-Junttilaan. Vuoden 1789 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Juntila (TMKA, Mynämäki 69), vuoden 1691 selitelmässä Junthilla (TMKA, Mynämäki 69⁰, isännäksi on silloin merkitty Johan Johansson).äksi on silloin merkitty Johan Johansson).)
• Sulajoki (Karjala)  + (Vanha takaniitty, joka ennen on kuulunut monen talon omistukseen. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Sulajoki'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Haukkala (Raimela)  + (Vanha talo Raimelan kylässä. Maat jaettu aikoinaan Harskalle, päärakennus purettu. / Kantatalo. Vanhalla kylän tontilla sen paikka on ollut toiseksi eteläisin. Vuoden 1763 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Hauka'' (TMKA, Mynämäki 59).)
• Mulla  + (Kantatalo. Nimen sanottiin johtuvan vanhem … Kantatalo. Nimen sanottiin johtuvan vanhemmasta nimimuodosta Mullila. Talo on ollut kylän vanhalla tonttimaalla vuoteen 1933, jolloin sattuneen tulipalon jälkeen rakennukset on siirretty nykyiselle paikalleen. Vuoden 1789 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Mulla, vuoden 1790 selitelmässä Mullila, vuoden 1801 Mullila (TMKA, Mynämäki 69)., vuoden 1801 Mullila (TMKA, Mynämäki 69).)
• Heikkilä (Juva)  + (Vanha talo. Ensimmäinen maininta on tiettä … Vanha talo. Ensimmäinen maininta on tiettävästi 1540-luvulta. Nykyisellä suvulla talo on ollut neljän polven ajan. Tilannimi on vielä jonkin verran käytössä. / Kantatalo, joka sijaitsee Laajoen itärannikolla. Isännän kertoman mukaan talo on ollut olemassa jos 1500-luvulla. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Heikilä'' (TMKA, Mynämäki 14).talonnimi ''Heikilä'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Lähdevainiontalvitie  + (Vanha talvisin käytetty ajoura Pohjanperkon, Lähdevainion ja Laurinniitun kautta Nousiaisten puolelle. Ei enää käytössä. Tursunperäläisten nimitys.)
• Piispa Henrikin tie  + (Vanha tarina kertoo piispa Henrikin tien T … Vanha tarina kertoo piispa Henrikin tien Turusta Köyliöön (vrt. Nunnanpolku Nousiaisissa) kulkeneen ns. Aulin suoalueen eteläosan halki kallioitten ja nummien kautta. Tietä kaivetaan nykyisin esiin: tie on puupohjainen, tehty n. sylenpituisista halkaistuista tukeista, joiden päälle levitetty laakakiviä (säilyneet suohon upottuaan). Nimistössä tiestä merkkejä: Porttassuolla Henrikinportaat, Piispansilta Korppolevon itäpuolella, Sant Henrikin pöytä ja Piispanhaudat Munkkionsuolla. Huom. ennen kuin Karjalassa oli asutusta tiet vedettiin suoraan halki korpien. Kun asutus oli syntynyt jokilaaksoihin (Mynäjoki, Laajoki, Raasjoki), tiet tehtiin kiemurtelemaan jokia seuraten ja Henrikin tien kaltaiset suorat korpitiet jäivät käytöstä.altaiset suorat korpitiet jäivät käytöstä.)
• Vanha Turuntie  + (Vanha tie, joka vienyt Karjalan kirkolta Mynämäen kautta Turkuun. Tietä oikaistu 1940-luvun lopulla, vanha pohja näkyvissä siten, että kiertää Kuopanpellon pohjoispuolitse. Käytössä vielä 1960-luvulla.)
• Anttila (Lempiskallio)  + (Vanha tila, jonka vanhemman nimen sanottiin oleva Multvaha. Tila sijaitsee Multvanhamäen eteläsyrjällä.)
• Nurmenrinta  + (Vanha tila, jota ei enää asuta vakituisesti. MY:n omistama huvila.)
• Tammi (Saari)  + (Vanha tilannimi, joka esiintyy jo vuodelta … Vanha tilannimi, joka esiintyy jo vuodelta 1890 peräisin olevissa isonjaon asiakirjoissa. Nimeä käytettiin vielä joitakin vuosia sitten tilan omistajasta, Heinosesta puhuttaessa. Hänestä käytettiin nimitystä ''tammi-heinone''. Paikasta käytetään nimeä Heinonen. Tilan virallinen nimi on nykyisin Metsäranta.an virallinen nimi on nykyisin Metsäranta.)
• Myllymäki (Kasurla)  + (Vanha torpan paikka, nykyisin asumaton. Paikalla on joskus ollut mylly.)
• Iisperinhaka  + (Vanha torpan- ja pellonpaikka, joka oli Iisperi-nimisen kätilön omistuksessa. Alue on nykyisin uuden Turku-Rauma-tien alla.)
• Antinpalo  + (Vanha torpanpaikka pienellä mäkipalstalla Pikku-Mahlion länsipuolella. Nimi luultavasti siitä, että nyt jo hävinnyt viljelysmaa raivattiin polttamalla. (HL 1917))
• Männistö (Lankkinen)  + (Vanha torpanpaikka, joka kuului Siipolan taloon. Torppa on hajonnut. Paikka on ollut mäntymetsän ympäröimä.)
• Fiinuntupa (Tursunperä)  + (Vanha torpanpaikka, joka on jäänyt uuden asutuksen alle. Paikka on vielä vanhojen asukkaiden muistissa. Torppa kuulunut Fiinu Ekvistille.)
• Hakula (talo Tursunperässä)  + (Vanha valtion virkatalo ja kestikievari Hakulan suvun hallussa. Nykyisin taloa omistaa Laihosen suku, jonka hallussa talo on vuodesta 1946. Nykyisin taloa kutsutaan uusien omistajien mukaan: "laihone : laihosel" (HML 1934))
• Seikkula  + (Vanha virkatalo, perintötilaksi 1929 (Perälä 1963, 174). Maat on jaettu ja omistussuhteet muuttuneet. Tunnetaan myös nimellä Kylä-Seikkula, joka on harvemmin käytössä kuin Seikkula.)
• Lujala (yksinäinen)  + (Vanha yksinäistalo, joka sijaitsee Laajoen itärannalla ja joka vanhastaan on kuulunut samaan jakokuntaan Myllykylän kanssa.)
• Majalainen (yksinäinen)  + (Vanha yksinäistalo, vanha virkatalo, jonka tonttimaa on sijainnut Mynäjoen länsirannalla. Asukkaat ''mailaset (: mailasten, gen.)'' Vihtamäestä Majalaisiin johtava tie on Majalaistentie.)
• Hannula (Saari)  + (Vanha, kansan keskuudessa syntynyt nimi Katavisto. Nimi on annettu torppien itsenäistyessä suoritetun maanjaon yhteydessä vapaussodan päätyttyä. Nimi ei siis ole kansanomainen, eikä kansa ole sitä omaksunut.)
• Pitkäsmäki (Parsila)  + (Parsilasta Nousiaisten rajalle nouseva mäk … Parsilasta Nousiaisten rajalle nouseva mäki Vanhalla Turuntiellä. Kartalla Pitkämäki liian etelässä, sen paikalla Huntuvuori. Puheessa vanhoilla paikkakuntalaisilla ''pitkäsmäkì'', nuoremmilla ''pitkämäkì''. Parsilan kylässä mäki on nimeltään myös Parsilanmäki. OA:n (s. 1925) mukaan Pitkäsmäki on tien nousukohta, jonka itäpuolista rinnettä ja maastonnousua sanotaan Pitkäsvuoreksi (''pitkäsvuar : pitkäsvuarel''). Pitkäsmäen ja Pitkäsvuoren nousu on pitkä, mistä merkitys nimeen.ren nousu on pitkä, mistä merkitys nimeen.)
• Isokivi (Tammisto)  + (Vanhalla tiellä, entisellä Ruohantteen tiellä, iso kivi lähellä Mäkilän lohkotilaa. Räjäytetty. ''aiŋ ko pasàs sanno, sanòtti isoŋkivèn tükön.'' (VK).)
• Lankkeistentanhua  + (Vanhalta Lankkeisten tonttimaalta itään päin suuntautuva tie, entinen peltotie.)

• Kotopelto (Heikelä)  + (Vanhan Heikelän talon eteläpuolella sijaitseva peltolohko.)

• Talla (Värräinen)  + (Vanhan Kaskisen lohkotilan nimi nykyisen asukkaan mukaan, yleisesti ''talla heik''.)
• Hiivola (Nuuskala)  + (Vanhan Präiskälän paikan kansanomainen nimi asukkaiden mukaan nykyisin.)
• Henriksoninmäki  + (Vanhan Rauman tien mäki. Siinä on ollut Henriksonin asumus.)
• Sikalähde (Parsila)  + (Vanhan Turun tien varrella sijainnut, kirkasvetinen lähde. Ehtynyt vesisuonen katkeamisen jälkeen ojankaivuutöiden yhteydessä. Lähde lähteenvarsipuroineen on ollut tärkeä kotieläinten juottopaikka. ''sikàlährēs ol nīmp pal hyvä̀ vett'' (KA 1912))
• Juotinmäki  + (Vanhan Turuntien varrella oleva mäki pohjo … Vanhan Turuntien varrella oleva mäki pohjoispuolella. Mäen rinteessä virtasi oja Sikalähteeseen. Lähdettä käytettiin juottopaikkana, josta mäki on saanut nimensä. ''ko hevoste kans turus kuljetti nīn juatimäes nīt juatetti'' (VS 1912). OA:lla (s. 1925) muoto ''juattimemäkì : -mäes''. (s. 1925) muoto ''juattimemäkì : -mäes''.)
• Juotin (Parsila)  + (Vanhan Turuntien varrella sijainnut hevostenjuottopaikka.)
• Peräpelto (Nihattula)  + (Vanhan Vienonpaikan pelto, perällä eli viimeisenä lännessä talosta katsoen.)
• Vihtamäenoja  + (Vanhan Vihtamäen tontin länsipuolitse virtaava ja Mynäjokeen laskeva pieni oja.)
• Kuusisto (Katavainen)  + (Vanhan miehen asumus Kustavintien varrella. Rakennettu 1900-luvun alussa.)
• Torppa (Heikkilä)  + (Vanhan miehen rakennuksesta leikkimielisesti käytetty nimi. Nykyisen rakennuksen paikalla on joskus saattanut olla torppa.)
• Vähäripi (yleisnimi)  + (Vanhan miehen rakennus, joka on rakennettu … Vanhan miehen rakennus, joka on rakennettu päärakennuksen lähelle. ''vähä'' tarkoittaa pientä. / Talon piharakennus, jossa asuu tavallisesti talon palveluskunta tai toisinaan myös vanhaisäntä tai -emäntä. Rakennus on aina pitkänmallinen ja useimmiten myös vähän matalampi kuin päärakennus.ten myös vähän matalampi kuin päärakennus.)
• Pappilanalusta  + (Vanhan pappilan itäpuolella oleva Lankkeisten kylän talojen peltoalue. Pelto ei ole kuulunut pappilaan, mutta se on saanut nimensä pappilan läheisyyden vuoksi. Pelto jatkuu uuden Turku-Rauma-tien kummallakin puolella.)
• Rienu  + (Vanhanhaan eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)
• Uusilevo  + (Vanhanlevon länsipuolella oleva kallioharjanne. Nimi Vanhanlevon läheisyyden vuoksi. Kallioiden yhteisnimitys Levonkalliot.)
• Vanhanportaanalhonoja  + (Vanhanportaanalhon alueen halki virtaa pieni laskuoja Vanhanportaanalhonoja, joka laskee Mynäjokeen, myös Myllyjoki.)
• Hänti-Houni  + (Vanhantahtomen luoteispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Vanhantahtomenmäki  + (Vanhatahtomen pellon laidassa Vanhantahtomenmäessä ollut Itälän torpan ensimmäiset rakennukset Vrt. Uusitahdon. (AI))
• Haukkala (Vallainen)  + (Vanhemmassa kirjallisessa käytössä ollut nimi Haukan tilasta.)
• Kaukkurla  + (Vanhempien paikkakuntalaisten Kaukurlan kylästä käyttämä nimi.)
• Isotahtoma  + (Vanhoissa, vuodelta 1802 peräisin olevissa isonjaon asiakirjoissa (TMKA) esiintyy nykyinen Tölkin tilaan kuuluva Haapatahdon tällä nimellä. Nimi ei enää ole käytössä, mutta nimi tunnetaan kylässä.)
• Neljäntienristeys  + (Vanhojen talviteiden risteyskohta Ruokosuo … Vanhojen talviteiden risteyskohta Ruokosuossa. On kuljettu suon kautta, jotta pystytty välttämään suuret mäet. Talvitie on ollut joskus vilkasliikenteinen ja sitä pitkin on kuljettu Kalleisiin, Juvalle ja Korvensuuhun. Myös karjalalaiset ovat käyttäneet talvitietä. Risteyskohdasta lähti tie neljään suuntaan. ''välistem parìkolmsatà hevost päeväs mennü. kallesteŋ korvesū ja juvalp päi.'' (MR 1938).lesteŋ korvesū ja juvalp päi.'' (MR 1938).)
• Etumainenhaka  + (Vanisvuoren pohjoispuolella sijaitseva pieni pelto. Ks. Takamainenhaka)
• Hakalanniittu  + (Vapomäen pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty, joka aikoinaan on ollut Hakalan torpan hallinnassa.)
• Varjosenmaa  + (Varjosen tilan pelto, jota vuokraajat nimittävät omistajan mukaan.)
• Leva  + (Varkaanvuorenkallion itäpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty, jonka nimeksi peruskartassa on merkitty virheellisesti Levaus. Vrt. Keta-Leva.)