Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Kotopelto (Vähätalo)  + (Vähätalon pelto heti omenapuutarhan takana. Sijainti aivan talon läheisyydessä sekä omistussuhde ollut nimeämisperusteena.)
• Omenisto  + (Vähätalon vieressä sijaitsevan omenapuutarhan nimi. Kuuluu Vähätaloon.)
• Pitkäpelto (Valtola)  + (Vähätaloon kuuluva pelto Vähätalosta itään, aivan tien laidassa. Saanut nimensä pitkänomaisen muotonsa perusteella.)
• Kaalmaanketo  + (Vähävuoren eteläpuolella oleva metsänkohta, entinen keto; nimen syntyä ei osattu selittää.)
• Myllyniska  + (Vähävuoren eteläpuolella sijaitseva metsänotko.)
• Kalevanpojankivi  + (Vähävuoren ja Isovuoren välisessä maastossa oleva suuri maakivi.)
• Kannonmäki (mäki)  + (Väinölän länsipuolella sijaitseva metsämäki. Mäen nimen sanottiin olevan vanhaa perua. Mäellä on samanniminen huvila.)
• Matinlähde  + (Välilän kohdalla maantien länsireunalla ollut lähde. Lähellä on ollut Matin torppa (tarkoittanee mökkiä).)
• Välilä (Raimela)  + (Välilän suvulla oleva tila, lohkosuhteita ei tunneta.)
• Välilä (Vihtamäki)  + (Välilän torpan paikan eteläpuolella sijaitseva pelto.)
• Välimetsänkalliot  + (Välimetsässä sijaitsevat kalliot.)
• Salmela (Laajoki)  + (Välimäen paikasta yleisesti käytössä oleva nimitys. Muodostettu asukkaiden mukaan (Salmelat).)
• Myllymäki (Haankylä)  + (Välkyn palstatilan virallinen nimi. Ei käytössä.)
• Kotopelto (Vänni)  + (Vännin talon pelto talon lähellä.)
• Viikanveräjä  + (Vännin talon peltolohko Viikan pohjoiskärjessä. Vanha veräjän paikka.)
• Kyläväli  + (Väärikkälän kantatalon pelto Kalelantien pohjoispuolella. Eteläpuolella on Kylävälinpelto.)
• Heikinniittu (Haankylä)  + (Väärikkälän kantatalon pelto, aik. niittua. Pellon länsipuolella heiknītunmäki (jatkuu Mietoisten puolelle), "vuare nimì", heiknītuloukas (4 35: 47 4) , Mattilan kantatalon niittua Heikinniitun eteläreunalla.)
• Iso-Piha  + (Väärikkälän kantatalon pelto, vrt. pohjoispuolinen Vähä-Piha. Myös Piha.)
• Vähä-Piha  + (Väärikkälän kantatalon pelto. vertaa Iso-Piha.)
• Vääkkäri  + (Väärikkälän rinnakkaisnimi)
• Raikonmäki  + (Väärämäestä joskus käytetty nimitys.)
• Wallinin torppa  + (Wallin oli edellisen omistajan sukunimi. Vapaussodan jälkeen torppien itsenäistyessä torppa sai sepitetyn nimen Merilä.)
• Kipaknummi  + (Nummea,kuivempaa, korkeampaa metsämaata, jonka ympärillä pieniä soita, eteläpuolella iso Rautsuo. Nummen kautta kulkee Kipaknummentie.)
• Loukka  + (Yhdysosana pellonnimissä. Pellot ovat tavallisesti kivisiä. Paikannimistössä Perkkoloukka, Risuloukka.)
• Kärrystenaluset  + (Yhteisnimi Parsilan pikkuruisille peltosar … Yhteisnimi Parsilan pikkuruisille peltosaroille aivan Mynämäen ja Nousiaisten kunnanrajan tuntumassa. Eri saroilla ei ole omaa nimeä, eri talojen omistuksessa. Nimi on annettu sarkojen sijainnin perusteella: ne ovat Nousiaisten Kärrysmäen alapuolella Kärrysten kylän rajalla. ''sīn ne ovas siŋ kärǜsmä₍èn takàn ne kärǖste' aluse'' (KA 1912).mä₍èn takàn ne kärǖste' aluse'' (KA 1912).)

• Heikkilänsuot  + (Yhteisnimitys Heikkilän Isosuolle ja Vähäsuolle.)

• Ruopanhaka (Raimela)  + (Yhteisnimitys Raimelan kylän talojen ja tilojen peltokappaleille Kaunismäen eteläpuolella. Nimi tulee maalajin mukaan. Ruoppa on savimaata.)
• Vainio (yleisnimi)  + (Heinää kasvava laidunmaa.)
• Heilasuo  + (Yhtenäinen suoalue, josta osa Heilasuo. Muita osia Iisakinsuo, Karhusuo, Rajavuorensuo.)
• Iisakinsuo  + (Yhtenäinen suoalue, josta osa Iisakinsuo, nimetty ehkä niittäjän mukaan. Muita osia Rajavuorensuo, Karhusuo, Heilasuo. (RL).)
• Karhusuo (Ravea)  + (Yhtenäinen suoalue, josta osa on Karhusuo. Muita osia Rajavuorensuo, Heilasuo, Iisakinsuo.)
• Laiho (Ihamäki)  + (Yhä harvemmin esiintyvä rinnakkaisnimi Ihamäen talolle: Ihamäkeä kutsuttiin asukkaiden mukaan Laihoksi. Talolla on nyt uusi omistaja, siksi Laiho talonnimenä on väistyvä.)
• Honkola (yksinäinen)  + (Yks. talo Mynämäessä, alk. ''honkala''. Talolla ulkopalsta Karjalan etelärajalla, palsta Jutilan lohkotila, mikä usein yhdistetään Karjalan Kalelan kylään.)
• Arola (Kattelus)  + (Yksi Katteluksen kylän kantatiloista. Sija … Yksi Katteluksen kylän kantatiloista. Sijaitsee Katteluksen tien loppupuolelle syntyneessä asutussaarekkeessa. Arola on ollut perintötila 1700-luvun lopulta aina 1960-luvulle asti, jolloin sen osti Lemulta kotoisin oleva Maskulainen. Arolasta on lohkaistu Lahtela vuosisadan alussa ja sotien jälkeen Katajisto-niminen talo. Nimen etymologia ei selvillä. ''nī tämä̀ ol lohkastu aròlam ʙellost.'' (MM 1920)ä̀ ol lohkastu aròlam ʙellost.'' (MM 1920))
• Telkinmäki (yksinäinen)  + (Yksi Lenkintien varren vanhoista kantatalo … Yksi Lenkintien varren vanhoista kantataloista. Yksinäistila. Nimi on aiemmin ollut ''tölkmäki'' ja asukkaat ''tölkmäkeläisiä''. Nyt puhutaan ''telkmäkeläisistä'' (harv.). Telkinmäki muodostaa suhteellisen korkean mäen maastossa. Useat informatit mainitsivat, että mäki "telkee" ukkosen eli estää sen pääsyn Telkinmäen yli. Telkinmäessä oli aikoinaan tapana mennä varhain nukkumaan, kun taas naapurissa Laukolassa tehtiin töitä myöhään iltaan saakka. Asia on tiivistetty sanontaan: ''aurinko laskē ja laukola vǟntǟ, telkmäki perssēs päin laukolā kǟntǟ.'' (SR 1917). Hiivolan pelto Telkinmäen rajalla on Telkimäloukas.pelto Telkinmäen rajalla on Telkimäloukas.)
• Jaakola (Munttinen)  + (Yksi Munttistenkylän kantatalo. Vuoden 1780 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Jacola (TMKA, Mynämäki 44).)
• Kallikoski  + (Yksi Mynäjien koskista. Sijaitsee kartanon toisella sivulla joen mutkassa, vesipuhdistamoa vastapäätä. Paikalla on laakea, tulvavesin sileäksi hioma kallio.)
• Pietilä (Parsila)  + (Yksi Parsilan kylän kantataloista, sijaits … Yksi Parsilan kylän kantataloista, sijaitsee Parsilantien mutkassa ennen Pilpolaa. 1700-luvulla perintötilaksi tulleesta Pietilästä on tällä vuosisadalla erotettu mm. Peltomaa, Kankare, Saarteennokka ja Tammiska-nimiset talot. ''piätiläss on nüs se nuar piätilä hannu eikä nīlläkä‿enä mittä elukoi‿ol'' (KA 1912).ä nīlläkä‿enä mittä elukoi‿ol'' (KA 1912).)
• Anttila (Parsila)  + (Yksi Parsilan taloista, sijaitsee Pahamäes … Yksi Parsilan taloista, sijaitsee Pahamäessä aivan Pilpolan takana, hieman ylempänä rinteessä. Erotettu Pilpolasta 1850-luvulla. Anttilasta on erotettu lukuisia taloja, mm. Korkkismäki, Tienhaara ja Hillemaa. Nimen Anttila ovat antaneet talon entiset asukkaat ("Antin talo" > Anttila ?)ntiset asukkaat ("Antin talo" > Anttila ?))
• Pilpola (Parsila)  + (Yksi Parsilan vanhoista kantataloista. Vuo … Yksi Parsilan vanhoista kantataloista. Vuodesta 1704 kuulunut Aerikkalan suvulle, sitä ennen itsenäinen kantatalo. 1800-luvun puolivälissä Pilpolasta on lohkaistu Anttila. Selvyyden vuoksi toisinaan esiintyy nimi ''vanha pilpola''; Pilpolan vanha talo, joka purettiin uuden talon tieltä. Nimellä tarkoitetaan paitsi vanhaa taloa myös Pilpolaan kuuluvia lohkomattomia maita. ''no se toivon talò on sīv vanham Bilplam Baikal.'' (KA 1912).on sīv vanham Bilplam Baikal.'' (KA 1912).)
• Ottila  + (Yksi Tiuvaisten kylän kantataloista.)
• Maittila  + (Yksi Valtolan kylän kantataloista, sijaits … Yksi Valtolan kylän kantataloista, sijaitsee aivan Mynäjoen rannalla. Ollut suvun perintötilana 1700-luvun loppupuolelta alkaen. Maittilaan on kuulunut yksi torppa, itsenäistynyt Lehtilä Karjalan Laajoella. Hiljattain on Maittilasta lohkaistu pojalle Riihimäki-niminen tila. Maittilaan kuuluu metsätila Roukkulista, siihen on lisäksi ostettu peltoja vararikkoon joutuneilta taloilta Valtolan Kuivelasta ja Jokilasta. Pellot ovat Ruopan peltoaukealla. Maittilasta on talon väen antaman tiedon mukaan olemassa useita rinnakkaisnimityksiä: ''maissila'', ''mattila'' ja ''marttila''. Kartalle merkitty nimi Maitila oli kuitenkin tuntematon. Maittilalla on ollut pelto aivan kunnan rajan tuntumassa Kärrysmäen lounaiskolkassa. Tämän pellon nimenä esiintyy ''maittla maa'', kun halutaa korostaa entistä omistussuhdetta. / Kantatalo, jonka nimeksi peruskartassa on merkitty virheellisesti Maitila. Vuoden 1785 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Maitila'' (TMKA, Mynämäki 72²).alonnimi ''Maitila'' (TMKA, Mynämäki 72²).)
• Keskitalo (Valtola)  + (Yksi Valtolan kylän kantataloista. Tuli pe … Yksi Valtolan kylän kantataloista. Tuli perintötilaksi v. 1761. Edelleen Keskitalon suvun hallussa. Nimen alkuperästä ei varmaa tietoa, mutta joen rannassa on vierekkäin kolme taloa, Maittila, Keskitalo ja Hirvola. Keskitalo on niistä keskimmäinen. / Tila, rinnakkaisnimi Keskikylä. / Kantatalo, joka sijaitsee Maittilan ja Hirvolan välissä. Nimi on myös omistajien sukunimi. Vuoden 1785 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Käskitalo'' (TMKA, Mynmäki 72²).lonnimi ''Käskitalo'' (TMKA, Mynmäki 72²).)
• Jokila (Valtola)  + (Talo, jossa toimii nykyisin kunnalliskoti. Talo sijaitsee Mynäjoen varrella.)
• Yläinenmylly  + (Yksi monista Laajoen varrella Juvan kyläss … Yksi monista Laajoen varrella Juvan kylässä olleista kotitarvemyllyistä. Myllyssä jauhettiin jauhoja. Nimensä mylly sai siitä, että se sijaitsi joen yläjuoksulla ja oli tavallaan ylimpänä Juvan myllyistä. Myllystä käytettiin myös nimitystä ''ülämäinemüllü''. Omistajan mukaan käytettin myös nimeä Merilänmylly. mukaan käytettin myös nimeä Merilänmylly.)
• Viironen  + (Yksihuoneinen torppa, joka ollut joskus Maulan kantatalon maalla Suonpään pohjoisosassa.)
• Talla (yksinäinen)  + (Yksinäinen kantatalo Karjalassa, mainitaa jo 1700-luvulla isojakoasiakirjoissa. Virallinen nimi Tallala, ei käytössä. Asukkaat ''tallat''.)
• Haanperä (yksinäinen)  + (Yksinäinen talo Karjalan eteläosissa Haankylän ja Kalelan kylän välissä. Tunn. asiakirjoista 1700-l. Talo Haanperien hallussa 1960-luvulle. Talosta erotettu v. 1912 Alis-Haanperän lohkotila. Nyk. Tähtinen. Asukkaat: tähtise.)
• Laukola  + (Viimeinen Lenkintien varren kantataloista ennen Pyheen kylää. Nykyinen omistaja Runola. Ks. myös Telkinmäki)
• Pyhäranta (yksinäinen)  + (Yksinäistalo (nykyisestä merenrantaviivast … Yksinäistalo (nykyisestä merenrantaviivasta n. 300 m:n päässä). Nimen kerrotaan johtuvan siitä, että pyhä Henrik nousi maihin näillä tienoin; n. 200 m:n päässä talosta olevalla isolla kivella (ks. Saarnikivi) hänen tiedetään saarnanneen. Turun tuomiokirkon Mustassakirjassa (''Registrum ecclesiae Aboensis'', toim. Reinh. Hausen, s. 148) määritellään v. 1373 naapuritalon sijainti seuraavasti: "predium quoddam dictum Kwmirona, situm in Pøharantha, parrochie Wirmo"; henkilönnimen yhteydessä esiintyy asu Pøhæranta. Asukkaat ''pühärannalaise''. Vrt. Pyhärannantie.at ''pühärannalaise''. Vrt. Pyhärannantie.)
• Kaivola (yksinäinen)  + (Yksinäistalo Mynämäessä, jaettu Lounalan j … Yksinäistalo Mynämäessä, jaettu Lounalan ja Itälän tiloihin. Kaivolalla ulkopalsta-alue Karjalassa (2 36-37: 52 ja 2 35-38: 53-56). Isompi ulkopalsta merkitty karttaan virheellisesti Pursisten kylän alueeksi, joka kuitenkin Kaivolan eteläpuolella (HM, maarekisteri).Kaivolan eteläpuolella (HM, maarekisteri).)