Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Loukka  + (Yhdysosana pellonnimissä. Pellot ovat tavallisesti kivisiä. Paikannimistössä Perkkoloukka, Risuloukka.)
• Kärrystenaluset  + (Yhteisnimi Parsilan pikkuruisille peltosar … Yhteisnimi Parsilan pikkuruisille peltosaroille aivan Mynämäen ja Nousiaisten kunnanrajan tuntumassa. Eri saroilla ei ole omaa nimeä, eri talojen omistuksessa. Nimi on annettu sarkojen sijainnin perusteella: ne ovat Nousiaisten Kärrysmäen alapuolella Kärrysten kylän rajalla. ''sīn ne ovas siŋ kärǜsmä₍èn takàn ne kärǖste' aluse'' (KA 1912).mä₍èn takàn ne kärǖste' aluse'' (KA 1912).)
• Heikkilänsuot  + (Yhteisnimitys Heikkilän Isosuolle ja Vähäsuolle.)
• Ruopanhaka (Raimela)  + (Yhteisnimitys Raimelan kylän talojen ja tilojen peltokappaleille Kaunismäen eteläpuolella. Nimi tulee maalajin mukaan. Ruoppa on savimaata.)
• Vainio (yleisnimi)  + (Heinää kasvava laidunmaa.)
• Heilasuo  + (Yhtenäinen suoalue, josta osa Heilasuo. Muita osia Iisakinsuo, Karhusuo, Rajavuorensuo.)
• Iisakinsuo  + (Yhtenäinen suoalue, josta osa Iisakinsuo, nimetty ehkä niittäjän mukaan. Muita osia Rajavuorensuo, Karhusuo, Heilasuo. (RL).)
• Karhusuo (Ravea)  + (Yhtenäinen suoalue, josta osa on Karhusuo. Muita osia Rajavuorensuo, Heilasuo, Iisakinsuo.)
• Laiho (Ihamäki)  + (Yhä harvemmin esiintyvä rinnakkaisnimi Ihamäen talolle: Ihamäkeä kutsuttiin asukkaiden mukaan Laihoksi. Talolla on nyt uusi omistaja, siksi Laiho talonnimenä on väistyvä.)
• Honkola (yksinäinen)  + (Yks. talo Mynämäessä, alk. ''honkala''. Talolla ulkopalsta Karjalan etelärajalla, palsta Jutilan lohkotila, mikä usein yhdistetään Karjalan Kalelan kylään.)
• Arola (Kattelus)  + (Yksi Katteluksen kylän kantatiloista. Sija … Yksi Katteluksen kylän kantatiloista. Sijaitsee Katteluksen tien loppupuolelle syntyneessä asutussaarekkeessa. Arola on ollut perintötila 1700-luvun lopulta aina 1960-luvulle asti, jolloin sen osti Lemulta kotoisin oleva Maskulainen. Arolasta on lohkaistu Lahtela vuosisadan alussa ja sotien jälkeen Katajisto-niminen talo. Nimen etymologia ei selvillä. ''nī tämä̀ ol lohkastu aròlam ʙellost.'' (MM 1920)ä̀ ol lohkastu aròlam ʙellost.'' (MM 1920))
• Telkinmäki (yksinäinen)  + (Yksi Lenkintien varren vanhoista kantatalo … Yksi Lenkintien varren vanhoista kantataloista. Yksinäistila. Nimi on aiemmin ollut ''tölkmäki'' ja asukkaat ''tölkmäkeläisiä''. Nyt puhutaan ''telkmäkeläisistä'' (harv.). Telkinmäki muodostaa suhteellisen korkean mäen maastossa. Useat informatit mainitsivat, että mäki "telkee" ukkosen eli estää sen pääsyn Telkinmäen yli. Telkinmäessä oli aikoinaan tapana mennä varhain nukkumaan, kun taas naapurissa Laukolassa tehtiin töitä myöhään iltaan saakka. Asia on tiivistetty sanontaan: ''aurinko laskē ja laukola vǟntǟ, telkmäki perssēs päin laukolā kǟntǟ.'' (SR 1917). Hiivolan pelto Telkinmäen rajalla on Telkimäloukas.pelto Telkinmäen rajalla on Telkimäloukas.)
• Jaakola (Munttinen)  + (Yksi Munttistenkylän kantatalo. Vuoden 1780 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Jacola (TMKA, Mynämäki 44).)
• Kallikoski  + (Yksi Mynäjien koskista. Sijaitsee kartanon toisella sivulla joen mutkassa, vesipuhdistamoa vastapäätä. Paikalla on laakea, tulvavesin sileäksi hioma kallio.)
• Pietilä (Parsila)  + (Yksi Parsilan kylän kantataloista, sijaits … Yksi Parsilan kylän kantataloista, sijaitsee Parsilantien mutkassa ennen Pilpolaa. 1700-luvulla perintötilaksi tulleesta Pietilästä on tällä vuosisadalla erotettu mm. Peltomaa, Kankare, Saarteennokka ja Tammiska-nimiset talot. ''piätiläss on nüs se nuar piätilä hannu eikä nīlläkä‿enä mittä elukoi‿ol'' (KA 1912).ä nīlläkä‿enä mittä elukoi‿ol'' (KA 1912).)
• Anttila (Parsila)  + (Yksi Parsilan taloista, sijaitsee Pahamäes … Yksi Parsilan taloista, sijaitsee Pahamäessä aivan Pilpolan takana, hieman ylempänä rinteessä. Erotettu Pilpolasta 1850-luvulla. Anttilasta on erotettu lukuisia taloja, mm. Korkkismäki, Tienhaara ja Hillemaa. Nimen Anttila ovat antaneet talon entiset asukkaat ("Antin talo" > Anttila ?)ntiset asukkaat ("Antin talo" > Anttila ?))
• Pilpola (Parsila)  + (Yksi Parsilan vanhoista kantataloista. Vuo … Yksi Parsilan vanhoista kantataloista. Vuodesta 1704 kuulunut Aerikkalan suvulle, sitä ennen itsenäinen kantatalo. 1800-luvun puolivälissä Pilpolasta on lohkaistu Anttila. Selvyyden vuoksi toisinaan esiintyy nimi ''vanha pilpola''; Pilpolan vanha talo, joka purettiin uuden talon tieltä. Nimellä tarkoitetaan paitsi vanhaa taloa myös Pilpolaan kuuluvia lohkomattomia maita. ''no se toivon talò on sīv vanham Bilplam Baikal.'' (KA 1912).on sīv vanham Bilplam Baikal.'' (KA 1912).)
• Ottila  + (Yksi Tiuvaisten kylän kantataloista.)
• Maittila  + (Yksi Valtolan kylän kantataloista, sijaits … Yksi Valtolan kylän kantataloista, sijaitsee aivan Mynäjoen rannalla. Ollut suvun perintötilana 1700-luvun loppupuolelta alkaen. Maittilaan on kuulunut yksi torppa, itsenäistynyt Lehtilä Karjalan Laajoella. Hiljattain on Maittilasta lohkaistu pojalle Riihimäki-niminen tila. Maittilaan kuuluu metsätila Roukkulista, siihen on lisäksi ostettu peltoja vararikkoon joutuneilta taloilta Valtolan Kuivelasta ja Jokilasta. Pellot ovat Ruopan peltoaukealla. Maittilasta on talon väen antaman tiedon mukaan olemassa useita rinnakkaisnimityksiä: ''maissila'', ''mattila'' ja ''marttila''. Kartalle merkitty nimi Maitila oli kuitenkin tuntematon. Maittilalla on ollut pelto aivan kunnan rajan tuntumassa Kärrysmäen lounaiskolkassa. Tämän pellon nimenä esiintyy ''maittla maa'', kun halutaa korostaa entistä omistussuhdetta. / Kantatalo, jonka nimeksi peruskartassa on merkitty virheellisesti Maitila. Vuoden 1785 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Maitila'' (TMKA, Mynämäki 72²).alonnimi ''Maitila'' (TMKA, Mynämäki 72²).)
• Keskitalo (Valtola)  + (Yksi Valtolan kylän kantataloista. Tuli pe … Yksi Valtolan kylän kantataloista. Tuli perintötilaksi v. 1761. Edelleen Keskitalon suvun hallussa. Nimen alkuperästä ei varmaa tietoa, mutta joen rannassa on vierekkäin kolme taloa, Maittila, Keskitalo ja Hirvola. Keskitalo on niistä keskimmäinen. / Tila, rinnakkaisnimi Keskikylä. / Kantatalo, joka sijaitsee Maittilan ja Hirvolan välissä. Nimi on myös omistajien sukunimi. Vuoden 1785 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Käskitalo'' (TMKA, Mynmäki 72²).lonnimi ''Käskitalo'' (TMKA, Mynmäki 72²).)
• Jokila (Valtola)  + (Talo, jossa toimii nykyisin kunnalliskoti. Talo sijaitsee Mynäjoen varrella.)
• Yläinenmylly  + (Yksi monista Laajoen varrella Juvan kyläss … Yksi monista Laajoen varrella Juvan kylässä olleista kotitarvemyllyistä. Myllyssä jauhettiin jauhoja. Nimensä mylly sai siitä, että se sijaitsi joen yläjuoksulla ja oli tavallaan ylimpänä Juvan myllyistä. Myllystä käytettiin myös nimitystä ''ülämäinemüllü''. Omistajan mukaan käytettin myös nimeä Merilänmylly. mukaan käytettin myös nimeä Merilänmylly.)
• Viironen  + (Yksihuoneinen torppa, joka ollut joskus Maulan kantatalon maalla Suonpään pohjoisosassa.)
• Talla (yksinäinen)  + (Yksinäinen kantatalo Karjalassa, mainitaa jo 1700-luvulla isojakoasiakirjoissa. Virallinen nimi Tallala, ei käytössä. Asukkaat ''tallat''.)
• Haanperä (yksinäinen)  + (Yksinäinen talo Karjalan eteläosissa Haankylän ja Kalelan kylän välissä. Tunn. asiakirjoista 1700-l. Talo Haanperien hallussa 1960-luvulle. Talosta erotettu v. 1912 Alis-Haanperän lohkotila. Nyk. Tähtinen. Asukkaat: tähtise.)

• Laukola  + (Yksinäistalo)

• Pyhäranta (yksinäinen)  + (Yksinäistalo (nykyisestä merenrantaviivast … Yksinäistalo (nykyisestä merenrantaviivasta n. 300 m:n päässä). Nimen kerrotaan johtuvan siitä, että pyhä Henrik nousi maihin näillä tienoin; n. 200 m:n päässä talosta olevalla isolla kivella (ks. Saarnikivi) hänen tiedetään saarnanneen. Turun tuomiokirkon Mustassakirjassa (''Registrum ecclesiae Aboensis'', toim. Reinh. Hausen, s. 148) määritellään v. 1373 naapuritalon sijainti seuraavasti: "predium quoddam dictum Kwmirona, situm in Pøharantha, parrochie Wirmo"; henkilönnimen yhteydessä esiintyy asu Pøhæranta. Asukkaat ''pühärannalaise''. Vrt. Pyhärannantie.at ''pühärannalaise''. Vrt. Pyhärannantie.)
• Kaivola (yksinäinen)  + (Yksinäistalo Mynämäessä, jaettu Lounalan j … Yksinäistalo Mynämäessä, jaettu Lounalan ja Itälän tiloihin. Kaivolalla ulkopalsta-alue Karjalassa (2 36-37: 52 ja 2 35-38: 53-56). Isompi ulkopalsta merkitty karttaan virheellisesti Pursisten kylän alueeksi, joka kuitenkin Kaivolan eteläpuolella (HM, maarekisteri).Kaivolan eteläpuolella (HM, maarekisteri).)
• Karhula (yksinäinen)  + (Vanha kantatalo, joka 1800-luvulla on jaka … Vanha kantatalo, joka 1800-luvulla on jakaantunut kahti Pohjataloksi ja Etelätaloksi. Vielä 1700-luvun lopun kartassa on mainittu Karhula hemman (TMKA, Mynämäki 18). Kylän ja talon vieritse on kulkenut vanha Tukholmasta Uuteenkaupunkiin ja Turkuun johtanut yleinen tie (TMKA, Mynämäki 18⁰). Vrt. rinnakkaisnimi on Myllyn Karhula.⁰). Vrt. rinnakkaisnimi on Myllyn Karhula.)
• Telkimäki (yksinäinen)  + (Yksinäistalo Telkinmäen mäen laidassa. Ent … Yksinäistalo Telkinmäen mäen laidassa. Entinen Ravean kartanon lampuotitila (itsenäistynyt noin 1868). Asiakirjamainintoja: Tälkimäckj (''Iivar Flemingin maakirja'', s. 82), Telkimäki (''Jaakko Teitin valitusluettelo'', s. 166), Tölkmäki (isonjaon asiakirjat v. 1807). Pitäjänkartassa ja peruskartassa (v. 1968) virheellisesti Telkinmäki. Tällainen asu on myös maarekisterissä (nim. uusi merkintä, vanha Tölkmäki). ''tölkmäloukas'' (2: 3E 8) metsän sisään työntyvä pelto (Hiivolan talon, Telkimäen rajalla).pelto (Hiivolan talon, Telkimäen rajalla).)
• Runoinen (yksinäinen)  + (Yksinäistalo ja kylä Mietoisten etelärajalla. Ulkopalstalta on lohkottu Vähäkylä 1900-luvun alussa.)
• Mielismäki (kylä)  + (Yksinäistalo ja kylä. Nimi myös omistajasu … Yksinäistalo ja kylä. Nimi myös omistajasuvun sukunimenä. Nimen vanha ja harvinainen ääntömuoto on ''miäsmäki''. Vuoden 1695 karttaselitelmässä on mainittu nimi ''Mesmacki'' (TMKA, Mynämäki 67⁰, vuoden 1791 kartassa ''Miesmäki äng'' (TMKA, Mynämäki 20). 1540 yhden talon alue (Perälä 1963, 157). Pieni kylä, jolla on yhtenäinen alue Mynäjoen etelärannalla.on yhtenäinen alue Mynäjoen etelärannalla.)
• Tervoinen  + (Yksinäistalo, joka muodostaa samalla Tervoisten kylän. Asukkaat ''tervoistelaise''. Mietoisten kirkonkirjat: 1600-luvun loppupuolelta: Tervois, 1759-70: Terfvois / Terfwois.)
• Maunula (yksinäinen)  + (Yksinäistalo, joka pitkään on ollut Maunulan kylän ainoa kantatalo. Vudoen 1801 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Magnula hemman'' (TMKA, Mynämäki 3¹). Nimi on vakiintunut myös omistajien sukunimeksi.)
• Kaskinen (yksinäinen)  + (Yksinäistalo, jolla ollut säterivapaus. Si … Yksinäistalo, jolla ollut säterivapaus. Sijainnut Mietoisten kirkon lounaispuolella. Talolla ollut suuri ulkopalsta Mynämäen ja Karjalan välillä (kuuluu ns. Kalelantakana-alueeseen, ks. Kalela). Ulkopalsta osaksi siirretty Karjalaan, osasta muodostettu yhdessä Lehtisten ja Mietoisten palstojen kanssa Mynäjoen yhteismetsä (pakkolunastus, siirtolaiset).yhteismetsä (pakkolunastus, siirtolaiset).)
• Lehtinen (yksinäinen)  + (Yksinäistalo, sanotaan ''lehtiste kartan'' … Yksinäistalo, sanotaan ''lehtiste kartan'', sijaitsee Mietoisten kirkon lounaispuolella, lähellä Kaskisen yksinäistä. Talolla ollut suuri ulkopalsta Karjalan Kalelantakana, palsta siirretty Karjalaan ja suurimmasta osasta yhdessä Kaskisten ja Mietoisten palstojen kanssa muodostettu Mynäjoen yhteismetsä (pakkolunastus, siirtolaiset).yhteismetsä (pakkolunastus, siirtolaiset).)
• Koijunen  + (Koiviston rinnakkaisnimi.)
• Hiivola (yksinäinen)  + (Vanha kantatalo Lenkintien varrella Kauvaisten ja Telkinmäen välissä. Yksinäistilan asukkaat ovat ''hīvolalaisia''. Tilan on ollut olemassa jo keskiajalla. Nyttemmin se on ollut samalla suvulla 1700-luvun lopulta lähtien. (Kauko-Vainio 1993, 64).)
• Kumiruona (yksinäinen)  + (Yksinäistalo. Siitä, nimen omaan talosta, on Turun tuomiokirkon mustassakirjassa maininta jo vuodelta 1373: ''Kwmirona'' (ks. Pyhäranta). Asukkaat ''kumìruanalaise''.)
• Koivisto (yksinäinen)  + (Yksinäistalo; virallinen nimi. Kansanomaisesti ''koiune''.)
• Hiippavuori (yksinäinen)  + (Yksinäistila Mietoisten pitäjän itäosassa, … Yksinäistila Mietoisten pitäjän itäosassa, Nousiaisten ja Mietoisten rajalla. "Jokus‿o ollu hīppavuoreŋ külä mut nüt‿o vā ni üksinäistilà." (SH 1920) Yksinäistila on muodostettu yhdistämällä kaksi tilaa Hiippavuoren kylässä, Mikola ja Marttila. Hiippavuoren nykyisen emännän SH:n isänisä viljeli Mikolan tilaa ja osti Marttilan tilan 1900-luvun alussa. Hiippavuoren talo on rakennettu v. 1911.. Hiippavuoren talo on rakennettu v. 1911.)
• Tiirola (yksinäinen)  + (Yksinäistila, joka on ollut asumattomana siitä saakka, kun isäntäväki muutti Orko-Vakkisten kylään.)
• Kintikkala (talo)  + (Kintikkalan vanha kantatalo sijaitsee Miet … Kintikkalan vanha kantatalo sijaitsee Mietoisten tien oikealla puolella, pienen soratien päässä. Se on jo kauan seissyt autiotalona. Kintikkalan tilan historia on pitkä: se on vanhastaan kuulunut Mynämäen kirkolle, joka antoi maatilan Maunu II Tavastille vaihtokaupassa. Sittemmin se on ollut yksinäinen sotilaspalkkatila ja perintötila 1700-luvulta lähtien (Perälä 1963). Nimen alkuperä ei selvillä; nimi on peräisin jo keskiajalta. Kintikkalasta on lohkottu mm. Triola, Vainio, Ihamäki ja Kuusela 1900-luvun alussa. Kintikkala lohkotiloineen muodostaa suurehkon kylän, Kintikkalan kylän. ''kūsela varmà tiätä nīst parèmik ku ne‿ovak kintikkalàm Bǟperillissì.'' (PV 1916).vak kintikkalàm Bǟperillissì.'' (PV 1916).)
• Loukas (yleisnimi)  + (Loukas on pellon nurkka, kulmapelto, jonka kahdella sivulla kulkee tie siten, että se näyttää muodostavan kulman. Esim. Hyrystenloukas Honkalan paikannimistössä.)
• Perkko (yleisnimi)  + (Yleensä pieni pelto, joka ainakin Lemmillä on hiekkapitoista maata. Paikannimistössä Perkko, Isoperkko, Kytänperkko.)
• Rekooli  + (Ks. Stenberginrekooli.)
• Silta  + (silta = laituri. ''Kallio o silttate välìs.'')
• Laavaistenmetsä  + (Yleisessä käytössä oleva nimitys Mynämäen Laavaisten yksinäisen ulkopalsta-alueesta Karjalassa. (EY))
• Antola (Tiuvainen)  + (Yleisin nimi Hietalan tilalle.)
• Tilli  + (Yleisnimi Nihteisten kylän Karjalan rajalla olevalle ulkopalstalle. Nimen alkuperää ei tunneta, yleisesti tunnettu.)
• Harju  + (Yleisnimi. ''harj on piän matala mäkì'' (MN 1919))