Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Talla (yksinäinen)  + (Yksinäinen kantatalo Karjalassa, mainitaa jo 1700-luvulla isojakoasiakirjoissa. Virallinen nimi Tallala, ei käytössä. Asukkaat ''tallat''.)
• Haanperä (yksinäinen)  + (Yksinäinen talo Karjalan eteläosissa Haankylän ja Kalelan kylän välissä. Tunn. asiakirjoista 1700-l. Talo Haanperien hallussa 1960-luvulle. Talosta erotettu v. 1912 Alis-Haanperän lohkotila. Nyk. Tähtinen. Asukkaat: tähtise.)
• Laukola  + (Viimeinen Lenkintien varren kantataloista ennen Pyheen kylää. Nykyinen omistaja Runola. Ks. myös Telkinmäki)
• Pyhäranta (yksinäinen)  + (Yksinäistalo (nykyisestä merenrantaviivast … Yksinäistalo (nykyisestä merenrantaviivasta n. 300 m:n päässä). Nimen kerrotaan johtuvan siitä, että pyhä Henrik nousi maihin näillä tienoin; n. 200 m:n päässä talosta olevalla isolla kivella (ks. Saarnikivi) hänen tiedetään saarnanneen. Turun tuomiokirkon Mustassakirjassa (''Registrum ecclesiae Aboensis'', toim. Reinh. Hausen, s. 148) määritellään v. 1373 naapuritalon sijainti seuraavasti: "predium quoddam dictum Kwmirona, situm in Pøharantha, parrochie Wirmo"; henkilönnimen yhteydessä esiintyy asu Pøhæranta. Asukkaat ''pühärannalaise''. Vrt. Pyhärannantie.at ''pühärannalaise''. Vrt. Pyhärannantie.)
• Kaivola (yksinäinen)  + (Yksinäistalo Mynämäessä, jaettu Lounalan j … Yksinäistalo Mynämäessä, jaettu Lounalan ja Itälän tiloihin. Kaivolalla ulkopalsta-alue Karjalassa (2 36-37: 52 ja 2 35-38: 53-56). Isompi ulkopalsta merkitty karttaan virheellisesti Pursisten kylän alueeksi, joka kuitenkin Kaivolan eteläpuolella (HM, maarekisteri).Kaivolan eteläpuolella (HM, maarekisteri).)
• Karhula (yksinäinen)  + (Vanha kantatalo, joka 1800-luvulla on jaka … Vanha kantatalo, joka 1800-luvulla on jakaantunut kahti Pohjataloksi ja Etelätaloksi. Vielä 1700-luvun lopun kartassa on mainittu Karhula hemman (TMKA, Mynämäki 18). Kylän ja talon vieritse on kulkenut vanha Tukholmasta Uuteenkaupunkiin ja Turkuun johtanut yleinen tie (TMKA, Mynämäki 18⁰). Vrt. rinnakkaisnimi on Myllyn Karhula.⁰). Vrt. rinnakkaisnimi on Myllyn Karhula.)
• Telkimäki (yksinäinen)  + (Yksinäistalo Telkinmäen mäen laidassa. Ent … Yksinäistalo Telkinmäen mäen laidassa. Entinen Ravean kartanon lampuotitila (itsenäistynyt noin 1868). Asiakirjamainintoja: Tälkimäckj (''Iivar Flemingin maakirja'', s. 82), Telkimäki (''Jaakko Teitin valitusluettelo'', s. 166), Tölkmäki (isonjaon asiakirjat v. 1807). Pitäjänkartassa ja peruskartassa (v. 1968) virheellisesti Telkinmäki. Tällainen asu on myös maarekisterissä (nim. uusi merkintä, vanha Tölkmäki). ''tölkmäloukas'' (2: 3E 8) metsän sisään työntyvä pelto (Hiivolan talon, Telkimäen rajalla).pelto (Hiivolan talon, Telkimäen rajalla).)
• Runoinen (yksinäinen)  + (Yksinäistalo ja kylä Mietoisten etelärajalla. Ulkopalstalta on lohkottu Vähäkylä 1900-luvun alussa.)
• Mielismäki (kylä)  + (Yksinäistalo ja kylä. Nimi myös omistajasu … Yksinäistalo ja kylä. Nimi myös omistajasuvun sukunimenä. Nimen vanha ja harvinainen ääntömuoto on ''miäsmäki''. Vuoden 1695 karttaselitelmässä on mainittu nimi ''Mesmacki'' (TMKA, Mynämäki 67⁰, vuoden 1791 kartassa ''Miesmäki äng'' (TMKA, Mynämäki 20). 1540 yhden talon alue (Perälä 1963, 157). Pieni kylä, jolla on yhtenäinen alue Mynäjoen etelärannalla.on yhtenäinen alue Mynäjoen etelärannalla.)
• Tervoinen  + (Yksinäistalo, joka muodostaa samalla Tervoisten kylän. Asukkaat ''tervoistelaise''. Mietoisten kirkonkirjat: 1600-luvun loppupuolelta: Tervois, 1759-70: Terfvois / Terfwois.)
• Maunula (yksinäinen)  + (Yksinäistalo, joka pitkään on ollut Maunulan kylän ainoa kantatalo. Vudoen 1801 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Magnula hemman'' (TMKA, Mynämäki 3¹). Nimi on vakiintunut myös omistajien sukunimeksi.)
• Kaskinen (yksinäinen)  + (Yksinäistalo, jolla ollut säterivapaus. Si … Yksinäistalo, jolla ollut säterivapaus. Sijainnut Mietoisten kirkon lounaispuolella. Talolla ollut suuri ulkopalsta Mynämäen ja Karjalan välillä (kuuluu ns. Kalelantakana-alueeseen, ks. Kalela). Ulkopalsta osaksi siirretty Karjalaan, osasta muodostettu yhdessä Lehtisten ja Mietoisten palstojen kanssa Mynäjoen yhteismetsä (pakkolunastus, siirtolaiset).yhteismetsä (pakkolunastus, siirtolaiset).)
• Lehtinen (yksinäinen)  + (Yksinäistalo, sanotaan ''lehtiste kartan'' … Yksinäistalo, sanotaan ''lehtiste kartan'', sijaitsee Mietoisten kirkon lounaispuolella, lähellä Kaskisen yksinäistä. Talolla ollut suuri ulkopalsta Karjalan Kalelantakana, palsta siirretty Karjalaan ja suurimmasta osasta yhdessä Kaskisten ja Mietoisten palstojen kanssa muodostettu Mynäjoen yhteismetsä (pakkolunastus, siirtolaiset).yhteismetsä (pakkolunastus, siirtolaiset).)
• Koijunen  + (Koiviston rinnakkaisnimi.)
• Hiivola (yksinäinen)  + (Vanha kantatalo Lenkintien varrella Kauvaisten ja Telkinmäen välissä. Yksinäistilan asukkaat ovat ''hīvolalaisia''. Tilan on ollut olemassa jo keskiajalla. Nyttemmin se on ollut samalla suvulla 1700-luvun lopulta lähtien. (Kauko-Vainio 1993, 64).)
• Kumiruona (yksinäinen)  + (Yksinäistalo. Siitä, nimen omaan talosta, on Turun tuomiokirkon mustassakirjassa maininta jo vuodelta 1373: ''Kwmirona'' (ks. Pyhäranta). Asukkaat ''kumìruanalaise''.)
• Koivisto (yksinäinen)  + (Yksinäistalo; virallinen nimi. Kansanomaisesti ''koiune''.)
• Hiippavuori (yksinäinen)  + (Yksinäistila Mietoisten pitäjän itäosassa, … Yksinäistila Mietoisten pitäjän itäosassa, Nousiaisten ja Mietoisten rajalla. "Jokus‿o ollu hīppavuoreŋ külä mut nüt‿o vā ni üksinäistilà." (SH 1920) Yksinäistila on muodostettu yhdistämällä kaksi tilaa Hiippavuoren kylässä, Mikola ja Marttila. Hiippavuoren nykyisen emännän SH:n isänisä viljeli Mikolan tilaa ja osti Marttilan tilan 1900-luvun alussa. Hiippavuoren talo on rakennettu v. 1911.. Hiippavuoren talo on rakennettu v. 1911.)
• Tiirola (yksinäinen)  + (Yksinäistila, joka on ollut asumattomana siitä saakka, kun isäntäväki muutti Orko-Vakkisten kylään.)
• Kintikkala (talo)  + (Kintikkalan vanha kantatalo sijaitsee Miet … Kintikkalan vanha kantatalo sijaitsee Mietoisten tien oikealla puolella, pienen soratien päässä. Se on jo kauan seissyt autiotalona. Kintikkalan tilan historia on pitkä: se on vanhastaan kuulunut Mynämäen kirkolle, joka antoi maatilan Maunu II Tavastille vaihtokaupassa. Sittemmin se on ollut yksinäinen sotilaspalkkatila ja perintötila 1700-luvulta lähtien (Perälä 1963). Nimen alkuperä ei selvillä; nimi on peräisin jo keskiajalta. Kintikkalasta on lohkottu mm. Triola, Vainio, Ihamäki ja Kuusela 1900-luvun alussa. Kintikkala lohkotiloineen muodostaa suurehkon kylän, Kintikkalan kylän. ''kūsela varmà tiätä nīst parèmik ku ne‿ovak kintikkalàm Bǟperillissì.'' (PV 1916).vak kintikkalàm Bǟperillissì.'' (PV 1916).)
• Loukas (yleisnimi)  + (Loukas on pellon nurkka, kulmapelto, jonka kahdella sivulla kulkee tie siten, että se näyttää muodostavan kulman. Esim. Hyrystenloukas Honkalan paikannimistössä.)
• Perkko (yleisnimi)  + (Yleensä pieni pelto, joka ainakin Lemmillä on hiekkapitoista maata. Paikannimistössä Perkko, Isoperkko, Kytänperkko.)
• Rekooli  + (Ks. Stenberginrekooli.)
• Silta  + (silta = laituri. ''Kallio o silttate välìs.'')
• Laavaistenmetsä  + (Yleisessä käytössä oleva nimitys Mynämäen Laavaisten yksinäisen ulkopalsta-alueesta Karjalassa. (EY))

• Antola (Tiuvainen)  + (Yleisin nimi Hietalan tilalle.)

• Tilli  + (Yleisnimi Nihteisten kylän Karjalan rajalla olevalle ulkopalstalle. Nimen alkuperää ei tunneta, yleisesti tunnettu.)
• Harju  + (Yleisnimi. ''harj on piän matala mäkì'' (MN 1919))
• Alusta  + (Yleisnimi. Alue nimen määriteosan välittömässä läheisyydessä, alapuolella. Yleisemmin alusta tarkoittaa peltoaluetta.)
• Haka (yleisnimi)  + (Yleisnimi. Haka on aluksi ollut laidunmaa metsässä, josta on sittemmin raivattu pelto.)
• Huhta (yleisnimi)  + (Yleisnimi. Joutomaa on muokattu ja tehty viljelysmaa useimmiten mertsään. Huhta on yleisimmin pienikokoinen peltoala. (VS s. 1912) Esim. Koskenhuhta.)
• Kulju  + (Yleisnimi. Joen syvä kohta.)
• Oja (yleisnimi)  + (Yleisnimi. Kapeampi vesireitti kuin joki. Oja voi olla luonnonoja tai kaivettu oja kuivattamaan peltoja. Sarkaoja on kapea oja peltojen välissä, veto-oja on leveämpi kuin laskuoja. (TS 1925))
• Pelto  + (Yleisnimi. Kynnetty ja kylvetty viljelysmaa, muokattu vartavasten viljelyskäyttöön. Pellossa luonteenomaista jako kapeisiin sarkoihin ojilla.)
• Aukia (yleisnimi)  + (Yleisnimi. Laaja ja avara yhtenäinen peltoalue)
• Nummi (yleisnimi)  + (Yleisnimi. Loivasti nousevaa santapohjaista maata (TV 1929))
• Palo (yleisnimi)  + (Yleisnimi. Luultavasti polttamalla raivattu metsäpalsta. (HL 1917))
• Orko (yleisnimi)  + (Yleisnimi. Orko on maakappale, notkelma, joka on usein mäkien välissä ja on muuta maastoa matalampi. ''on tavallas hiuka orkòki. mākappale. notko. mäkie välis‿olèva matàlampi kohta.'' (TN 1913). Paikannimistössä Huiorko, Koiorko, Pitkäorko)
• Alus  + (Yleisnimi. Tarkoittaa aluetta määriteosan alapuolella välittömässä läheisyydessä)
• Ylhäisten Aleksanterin tupa  + (Ylhäisten tilalla itäpuolella oleva asumus … Ylhäisten tilalla itäpuolella oleva asumus, jonka asukki, Santeri (kuollut 1973), ollut pitäjän nimitietäjä, ja jota käytetty tehtäessä Karjalassa peruskarttaa. Santeri ei kehdannut tunnustaa, ettei tuntenut karttaa ja niin monet nimet paikannettu väärin. Tilan toinen asumus on länsipuolella oleva Ylhäisten Ainan tupa (Santerin sisko). Sisarusten vanhemmat tulleet Suojoen kylän Jokilan palstalta 1900-luvun alkupuolella.Jokilan palstalta 1900-luvun alkupuolella.)
• Ylhäisten Ainan tupa  + (Ylhäisten tilalla länsipuolella oleva asumus, jonka asukki on tilan itäpuolella asuvan Ylhäisten Aleksanterin sisko. Sisarusten vanhemmat tulleet Suojoen kylän Jokilan palstalta 1900-luvun alkupuolella.)
• Lainionmäki (Tarvainen)  + (Yli-Hoppelan pohjoispuolella sijaitseva mäki. Nimi johtuu mäessä asuneen entisen asukkaan sukunimestä.)
• Marttila (Vehmalainen)  + (Yli-Kouhilan kantatalon kansanomainen nimi 1960-luvulta nykyisen omistajan (kotivävy) mukaan. Päärakennus Mikolan länsipuolella (ei kartassa). Asukkaat: ''marttilat'', aikaisemmin ''üliskouhlat''.)
• Yli-Martti  + (Yli-Marttilan rinnakkaisnimi.)
• Ruuhimäki  + (Yli-Mattilan talon kansanomainen nimitys 1930-luvulta 1970-luvulle asukkaiden mukaan. Nykyisin Junnila.)
• Rekola (lohkotila)  + (Yli-Rekolan tilasta v. 1931 lohkottu tila. tunnetaan yleisesti Rekolana. Asukkaat ''rekòlalàise''.)
• Perattu (Karjalankylä)  + (Yli-Sippolan kantatalon peltoa, kuuluu Tiuvaisten Yli-Sippolalle.)
• Nummilanrajapuoli  + (Yli-Sippolan lohkotilan pieni pelto vasten Nummilan rajaa.)
• Yliojanpelto  + (Yliojan rinnakkaisnimi.)
• Kunnaksenpelto  + (Yliojanpellon eteläpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Vanhakoulu  + (Ylis-Henttulan talossa ennen talon hävittämistä toiminut Vuoluisten kansakoulu. Nuoret eivät muista Ylis-Henttulaa, vain koulun, jonka mukaan mäki Koulunmäki.)