Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Pirttitahdon (Karjalankylä)  + (Ylöisten pelto, jossa ollut joskus iso lato. Isojako ''Pirtitahdon''.)
• Ympyrkäinenniittu  + (Ympyrkäisen rinnakkaisnimi.)
• Yrjänkuusi  + (Yrjänkankareella kasvava iso kuusi.)
• Yökunta  + (Yökunta on kinkeripiiri)
• Alho (yleisnimi)  + (Pelto, joka on tavallisesti alavaa maata, muuta maastoa alempana. Paikannimistössä Alho, Analho, Pääralho)
• Kukkula  + (appellatiivi ja perusosa. 'mäki, kumpare'. Esim. Nunnankukkula.)
• Hankka (yleisnimi)  + (hankka = ''haŋkka o airat, kivine, kumapreine nīttu. ei haŋkka viljelt ol voit, jotta lamppai ja vasikoi sīn o lairunnet.'' (PL 70 v.))
• Koli  + (hiili murt. vanhemmilla.)
• Kraatari (yleisnimi)  + (Kraatari eli ompelija. Sana kraatari laajalle levinnyt länsimurteissa.)
• Langinkallioleo  + (ks. Ryövärinaro)
• Kuokkamaa (yleisnimi)  + (kuokkimalla raivattu pelto)
• Lalva  + (lalva = latva. Latva-sanan murreasu on Karjalassa yleisesti ''lalva''. ''puitte lalva vā heilusivà'' (YR 1902). Vrt. propri Sarkkalalva.)
• Niittu (yleisnimi)  + (Vanh. paljon luonnonniittuja Karjalassa. Nyk. niitut muuttuneet pelloiksi, jolloin kuit. ''nīttu'' usein säilynyt, tai metsitetty. Jopa muotoja (Alhon)niitunpelto. ''menä nīitul'' = mennä heinäpellolle. Vrt. Luhta.)
• Pehku  + (pehku = turve.)
• Niutti  + (pellonkulma)
• Kökkö  + (perusosa ja appellatiivi: "kasa". Multkökkö.)
• Kölhäs  + (perusosa ja appellatiivi: ''kuiva peltokumpare''.)
• Pirtti  + (Saunaa kutsutaan Mietoisten murteessa pirtiksi.)

• Harja  + (pitkänomainen mäki)

• Sampas (yleisnimi)  + (rajapyykki, kivinen rajapyykki)
• Karakka  + (risu, vitsa, kepakko, jne., esim. otetaan "karàk kätte" ja annetaan tuhmalle selkään. Yl. käyt.)
• Silta  + (silta = laituri. ''Kallio o silttate välìs.'')
• Suuli  + (suuli = lato / pitkän- ja kapeanmallinen lato)
• Kivisilta (Maunula)  + (Äijälänmäen koillispuolella Haapastentiellä oleva silta. Ennen paikalla on ollut suuri kivipaasi siltana.)
• Lähtperkkonlähde  + (Äijälänmäen pohjoisosassa oleva lähde.)
• Löydettymaa  + (Äijänportaan länsipuolella sijaitseva pelto, jonka rinnakkaisnimi on Vieru.)
• Mieke  + (Äijänportaan pohjoispuolella sijaitseva peltolohko, jonka nimeksi peruskarttaan on merkitty virheellisesti Sipilä. Vuoden 1801 Nakkilan karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Mjekä'' (TMKA, Mynämäki 44).)
• Äijäntapinmäki  + (Äijäntapin suon luoteispuolella on ''äijä … Äijäntapin suon luoteispuolella on ''äijäntapìmäki'', joka tunnetaan yleisemmin kuin Äijäntappi, jopa niin että jotkut (JS) sanovat mäkeä suonotkoksi. Äijäntappimäessä ollut joskus jonkun Järvisen asuntopirtti (KAH) ja Äijäntapin yli mennyt kivisilta. Kaivolan ulkopalstaa Karjalassa.ivisilta. Kaivolan ulkopalstaa Karjalassa.)
• Äkkiväärä  + (Äkkijyrkkä mutka Kalelan tiessä. Oikaistu. Eteläpuolella ''äkvǟräŋkalli₍oi'', jotka osa Välimetsän kallioita. (EK).)
• Äkkivääränkalliot  + (Äkkiväärän eteläpuolella olevat kalliot, jotka osa Välimetsän kallioita. (EK).)
• Ämmänkulju  + (Ämmänkosken alapuolella oli ''ämmänkulju'', syvempi suvantopaikka, lasten uimapaikka.)
• Ämmäntahdon  + (Ämmänkosken vieressä, Laajoen itäpuolella, asiakirjojen mukaan ollut Ämmäntahdon (Pelto- ja niittyjako v. 1795), (ks. Tallanniittu), ei tunneta.)
• Kotometsä (Vihtamäki)  + (Ämmässuon lounaispuolella sijaitseva metsä.)
• Vanhahaka (Vihtamäki)  + (Ämmässuon länsipuolella sijaitseva hyvin pieni pelto.)
• Kuokkamaa (Vihtamäki)  + (Ämmässuon pohjoispuolella sijaitseva metsittynyt pelto.)
• Eenokinpelto  + (Äärimmäinen kulma Lähteenpeltoa Lehtorannan talosta katsoen. Kulmassa ollut samannimisen miehen asunto yli 90 v. sitten. (VL))